Nuorten taloustaidot – yhteinen asia

Nuorten taloustaidot ovat yhteinen asia. Tarvitaan neutraalia ja arkista rahapuhetta, jotta rahasta puhuminen muodostuisi luontevaksi osaksi ammattilaisten ja nuorten keskusteluja. Nuorten ohjaaminen sopivan palvelun piiriin ennalta ehkäisee ongelmien kasautumista.

”Mitenkäs sun raha-asiat, miten sulla sujuu omasta taloudesta huolehtiminen?” Tätä kysymystä toivoisi kuulevan riittävän usein ja monen ammattilaisen suusta. Rahasta puhumisen ajatellaan ehkä olevan nuoren toimeentuloon liittyvien ammattilaisten asia, mutta harva tulee ajatelleeksi, kuinka moneen elämän osa-alueeseen raha välillisesti tai suoraan liittyy.

Raha kytkeytyy kiinteästi esimerkiksi mielenterveyteen (esimerkiksi rahaan liittyvä stressi ja henkinen kuormitus, joka altistaa mielenterveysongelmille), fyysiseen terveyteen (muun muassa mahdollisuudet ostaa terveellistä ruokaa ja harrastaa itselle mielekästä liikuntaa) ja jopa ihmissuhteisiin (kuten mahdollisuudet tavata kauempana asuvia läheisiä, osallistua sosiaalisiin rientoihin).

”Tärkeintä oli tuki ja kuuntelu. Sai kertoa vapaasti raha-asioistaan ilman ennakkoasenteita tai tuomitsemista.”

Talousongelmat eivät näy päälle päin ja nuoret pystyvät tekohengittämään heikkoa taloustilannettaan pitkään ennen kuin korttitalo romahtaa. Tästä syystä raha-asioista kysymisen soisi olevan yhtä tavallista kuin vaikka päivärytmistä kysymisen. Monet ammattilaiset käyttävätkin erilaisia strukturoituja menetelmiä kuten 3X10D, Tulostähti ja Kykyviisari keskustelun helpottamiseksi ja tukena vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa.

Kulttuurissamme rahasta puhumisen koetaan edelleen herkästi olevan yksityisasia, josta ei turhaan kysellä, ellei ole pakko. Rutiininomaisella ja neutraalilla rahapuheella voidaan kuitenkin helposti ennalta ehkäistä vakavampien ongelmien syntyä ja ohjata nuori ajoissa sopivan palvelun piiriin. 

Osa nuorista tarvitsee palveluun saattamista

Erilaisia palveluita pienten ja suurien taloushuolien kanssa painivien nuorten auttamiseksi on kehitetty viime vuosien aikana paljon. Nuorten palvelut istuvat kuitenkin tiukasti omissa sektoreissaan ja harva toimija tuottaa itse niin kokonaisvaltaista palvelua, että nuoren olisi mahdollista saada kaikki tarvitsemansa tuki yhdeltä luukulta. Pääpaino on siis palveluohjauksessa.

Palveluohjaus yksin ei kuitenkaan riitä kaikille nuorille. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista kolmasosa on niin vaikeassa elämäntilanteessa, ettei pelkkä kehotus soittaa ja ottaa yhteyttä jonnekin saa nuorta aktivoitumaan omien asioidensa hoitamiseen.  

Liian usein palveluihin kiinnittymisen seuranta on puutteellista, eikä lopulta kenelläkään nuoren verkostossa ole tietoa siitä, ottiko nuori yhteyttä palveluun, oliko palvelussa tilaa, vastasiko palvelu nuoren tarpeita, oliko se oikea-aikaista ja kiinnittyikö nuori palveluun. Nämä nuoret tarvitsevat rinnalla kulkevaa tukea ja palveluihin saattamista. Palveluihin saattajan ei tarvitse olla ammattilainen, vaan yhtä hyvin hän voi olla työntekijän sijaan vertainen, mentori, tukihenkilö tai vaikkapa yritysvapaaehtoinen.  

Yritysten vapaaehtoiset talousmentoreina

Tästä esimerkkiä näyttää pankkien ja Diakonissalaitoksen Vamoksen yhteinen Taloustaitohankkeen Raha-Amigo -yksilövalmennus, jossa taloustaitomentoreiksi koulutetut yritysvapaaehtoiset tukevat nuoria taloudellisissa haasteissa. Usein ensitapaaminen järjestetään yhteisesti niin, että mukana on nuoren ja mentorin lisäksi myös lähettävä taho. Palveluun saattamisella pyritään madaltamaan kynnystä ja varmistamaan sujuva aloitus mentoroinnille.

Joskus Taloustaitohankkeen mentorointi ei ole nuorelle riittävä tuki, vaan nuori tarvitsee muunlaista tukea tilanteensa selvittämiseen. Tällöin yritysvapaaehtoinen tarjoaa nuorelle taloudenhallinnan ensiapua ja auttaa selvittämään jatkopolkuja jonkin muun palvelun piiriin. Esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan ohjautuessa mentori auttaa nuorta hankkimaan tarvittavat asiakirjat ja varaamaan ajan palveluun. Tarvittaessa mentori osallistuu myös tapaamiselle yhdessä nuoren kanssa. 

”**tuttaa vaa enemmän ku samaa skeidaa saa kerta toisensa jälkeen käsitellä.”

Nuorelle raha-asioiden käsitteleminen voi olla ahdistavaa – on paljon helpompaa työntää pää pensaaseen ja olla ajattelematta raha-asioita aktiivisesti. Nuorten etu kuitenkin on, että heitä herätellään ajattelemaan raha-asioista ja kiinnittämään huomiota omaan talouteen, vaikka se saattaakin ahdistaa ja olla vaikeaa. Tässä korostuvat myös ammattilaisten valmiudet vastaanottaa näitä tunteita ja auttaa nuorta näkemään hyöty vaikeiden tunteiden takana.  

Eeva Piha työskentelee Taloustaitohankkeessa projektipäällikkönä
Vesa Sarmia työskentelee Vamoksen palvelualuejohtajana

Diakonissalaitoksen ja pankkien yhteinen Taloustaitohanke opettaa oman talouden hallintaa 16-29-vuotiaille nuorille. Toiminnan mahdollistavat Danske Bank, Nordea, OP ja Suomen Pankki.