Nuorten vaikuttavista palveluista leikkaaminen on hölmöläisten peitonjatkamista

Hallitus haluaa ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja saada 100 000 ihmistä lisää töihin. Tärkeitä tavoitteita molemmat. Samalla hallitus on kuitenkin ilmoittanut leikkaavansa haavoittuvassa asemassa olevilta nuorilta ja vaikeuttavansa esimerkiksi Nuotti-valmennukseen pääsyä. “Väistämättä tulee mieleen vanha tarina hölmöläisten peiton jatkamisesta. Jotta tavoitteet saavutetaan, nuoriin ja osatyökykyisiin on panostettava”, kirjoittavat Diakonissalaitoksen kumppanuusjohtaja Vesa Sarmia ja vaikuttamistyön päällikkö Miinukka Tuominen-Hakoila.

Diakonissalaitoksen vaikuttamistyön päällikkö Miinukka Tuominen-Hakoila ja kumppanuusjohtaja Vesa Sarmia.

“Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yli miljoona euroa – silti tästä kaikesta leikataan”, kirjoitti Taloussanomat 22.10.2023. Juttu kokosi yhteen hallituksen nuoriin koskevat leikkaukset napakkaan pakettiin: ammatilliseen kuntoutukseen pääsee vain sairaus- tai vammadiagnoosilla, lastensuojelulain ja kotoutumislain jälkihuollon ikärajaa lasketaan 25 vuodesta 23 vuoteen, etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoituksesta aiotaan leikata 4,6 miljoonaa euroa. Myös muiden asumis- ja toimeentulotukien leikkaukset iskevät nuoriin.

Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mutta ne ovat isossa ristiriidassa sen kanssa, että hallitus leikkaa toiminnoista, joilla saadaan tehokkaaksi nuoria koulutuspoluille ja sitä kautta myös työelämään.

Leikkaukset kannattavat vain lyhyellä tähtäimellä

Olemme erittäin huolissamme suunnitelmasta, että vuoden 2025 alusta vaaditaan sairaus- tai vammadiagnoosi Kelan ammatillisen kuntoutuksen tuen saamiseksi. Tällä tarkoitetaan ns. Nuotti-valmennusta, jota Diakonissalaitoksen Vamoskin on tuottanut usean vuoden ajan. Tämä on todella huolestuttava päätös, sillä tuki on tarkoitettu nimenomaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Laskelmiemme mukaan Nuotti-valmennus on myös äärimmäisen vaikuttavaa toimintaa.

Ymmärrämme, että päättäjillä on kova paine saada säästöjä aikaiseksi. Emme kuitenkaan ymmärrä, miksi leikkauksia kohdistetaan niihin nuorten toimintoihin, jotka ovat vaikuttavia ja tuovat yhteiskunnalle rahaa.

Jos tarkoitus on säästää lyhyellä tähtäimellä, niin nämä päätökset ovat oikeita tai jokseenkin ymmärrettäviä, mutta jos tarkoitus on tehdä päätöksiä, joiden seurauksia ja säästöä halutaan katsoa pidemmällä aikavälillä ja saada aidosti nuoret mukaan työelämään veronmaksajiksi, niin päätökset ovat mielestämme vääriä.

Lisäksi, jos haluamme vähentää sote-kentän taakkaa, olisi todella tärkeää saada sieltä pois raskaita palveluja käyttävät nuoret ja esimerkiksi Nuotti-valmennuksen avulla tämä onnistuu.

Nuotti-valmennus hyödyttää kansantaloutta sekä ihmistä

Olemme tehneet laskelmia Nuotti-valmennuksen vaikuttavuudesta. Ne osoittavat, miten tärkeää on, että valmennukseen pääsyyn ei tehdä muutoksia.

Nuotti-valmennus on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja tulokselliseksi työkaluksi hyvinvoinnin vahvistamisessa erityisesti niiden nuorten osalta, jotka tulevat valmennukseen kaikkein hankalimmassa elämäntilanteessa. Jos esimerkiksi Nuotti-valmennus leikataan 100 nuorelta, kuluja säästyy laskelmiemme mukaan noin 340 000 euroa. Samaan aikaan yhteiskunnallisena hyötynä menetetään noin 1 380 000 euroa, jos tilannetta katsotaan viisi vuotta valmennuksen päättymisen jälkeen.

Nuotti-valmennuksen keskimääräisen jakson kustannus on datamme mukaan ollut 3 500 euroa. Kuitenkin valmennuksen yhteiskunnallinen hyöty jo viiden vuoden kohdalla valmennuksen päättymisestä on peräti 13 800 euroa. Vaikka kaikki nuoret eivät ohjaudukaan työhön tai koulutukseen, palvelu tuottaa nelinkertaisesti panostuksensa yhteiskunnalle viiden vuoden kohdalla valmennuksen päättymisestä. Työuran mitassa yhteiskunnallinen hyöty moninkertaistuu.

Nuotti-valmennus on vaikuttanut nuorten työmarkkinatilanteeseen merkittävästi. Vamoksen toteutuksessa opiskelijoiden määrä kasvoi 43 % ja toisaalta työmarkkinoiden ulkopuolella olevien määrä väheni 48 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus puolittui, opintotuen saajien määrä lähes kaksinkertaistui, kuntoutusrahan saajien määrä puolittui, ja palkka ensisijaisena toimeentulona nelinkertaistui verrattuna lähtötilanteeseen. Nuotti-valmennus on auttanut nuoria parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan, kouluttautumaan ja vahvistamaan taloudellista tilannettaan.

Nuotti-valmennus on selkeä investointi tulevaisuuteen, ja sen vaikutukset ulottuvat kauas yli yksittäisten valmennusjaksojen. Leikkaukset eivät ainoastaan vaarantaisi näitä saavutettuja tuloksia, vaan myös heikentäisivät niiden nuorten tulevaisuudennäkymiä, jotka eniten tarvitsevat tukea.

Kirjoittajista Miinukka Tuominen-Hakoila toimii Diakonissalaitoksen vaikuttamistyön päällikkönä ja Vesa Sarmia kumppanuusjohtajana.