Olen huolissani läheiseni ääriajattelusta, mitä teen?

Kun epäilys tai huoli läheisen ihmisen väkivaltaistuneista asenteista tai radikalisoitumisesta herää, on tarpeen löytää aiheesta lisätietoa ja tukea. Diakonissalaitoksen Exit-tiimi on kerännyt kokoon vinkkejä siitä, miten toimia, kun huoli läheisestä herää väkivaltaiseen radikalisoitumiseen liittyen. Exit-toiminta tarjoaa myös läheisille eri vaiheissa keskusteluapua ja muuta tukea.

Kuvituskuva. Kuva: Lauri Eriksson.

Ei ole olemassa kattavaa tarkistuslistaa siitä, miten väkivaltaisen ja radikalisoituneen ajattelun voisi tunnistaa ulkoisesti. On kuitenkin olemassa tunnusmerkkejä, jotka kasautuessaan voivat antaa viitteitä asiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi

• huomattavat muutokset käyttäytymisessä tai pukeutumisessa,
• väkivallan ihailu ja sitä oikeuttava puhe,
• voimakas vastakkainasettelu eri ihmisryhmien välillä,
• ehdottomuus omaan ajatteluun tai jonkin aatteen suhteen ja
• kaveripiirin äkillinen vaihtuminen.

On hyvä kuitenkin muistaa, että huolta aiheuttaviin havaintoihin tai tuntemuksiin voi liittyä myös virheellisten tulkintojen mahdollisuus. Esimerkiksi kapinointi ja ajatusten mustavalkoisuus ovat tietyissä määrin normaali osa nuoruutta.

Miten ottaa huoli puheeksi läheisen kanssa?

Kun läheisen käytös, puheet tai jokin vuorovaikutuksessa herättää huolen väkivaltaisesta radikalisoitumisesta, ensimmäisenä askeleena on lähtökohtaisesti aina pyrkiä ymmärtämään läheistä paremmin ja selvittämään näin huolen aiheellisuutta.

Jos suinkin mahdollista, kannattaa huoli ottaa puheeksi suoraan läheisen kanssa. Oman huolen sanoittaminen ja puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta. On hyvä muistaa, että jo aidolla kiinnostuksella ja välittämisellä pääsee pitkälle:  ”mitä sinulle kuuluu” on kysymys, joka voi itsessään avata jo keskusteluyhteyden.

Keskusteluun on hyvä valmistautua etukäteen jäsentelemällä omia ajatuksia, havaintoja ja tunteita. Alla olevaan listaan on koottu vinkkejä siihen, mitä asioita erityisesti voi olla hyödyllistä pohtia etukäteen. Pohdi ennen puheeksi ottamista ainakin seuraavia asioita.

Mieti omaa huoltasi ja sen syitä itsenäisesti tai luotetun tahon kanssa

Mitä oikeasti tiedät ja mistä tieto kumpuaa? Mitkä puolestaan ovat enemmän tunnepohjaisia oletuksia, tulkintoja tai ennakkoluuloja?

Pohdi omaa suhdettasi huolen kohteena olevaan läheiseen

Mikä on teidän suhteenne? Onko kyseessä oma lapsi tai alaikäinen? Onko teillä hyvä keskusteluyhteys? On hyvä tunnistaa esimerkiksi oma auktoriteettiasema suhteessa lapsiin. Tarvitaanko keskustelulle tukea tai olisiko joku muu henkilö parempi ottamaan asian puheeksi

Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia tukisuhteita tai verkostoja

Onko läheinen saanut tukea aiemmin muilta tahoilta? Mikäli läheisellä on jossakin palvelussa toimiva vuorovaikutussuhde työntekijän kanssa, voiko työntekijä tarjota tukea myös radikalisoitumiseen liittyvän huolen esille ottamisessa

Suunnittele asian puheeksi ottamista etukäteen

Mieti, minkä huolenaiheen haluat nostaa esiin. Omista havainnoista on hyvä kertoa läheiselle suoraan. Samalla on tärkeää hillitä omia tulkintoja, jotta ne eivät liiaksi ohjaile keskustelua ja keskustelu pysyy rakentavana. Aihetta voi lähestyä esimerkiksi läheisen hyvinvointiin liittyvän huolen kautta.

Aloita keskustelu tilanteessa, jossa siihen on aidot onnistumisen edellytykset

Mieti, missä ja milloin keskustelua on mahdollista käydä luottamuksellisesti ja ilman keskeytyksiä. Jos keskustelu kärjistyy, on hyvä huolehtia, että tilanteesta voi tarvittaessa poistua helposti rauhoittumaan omaan tilaan.

Laita keskustelun ajaksi omat tunteesi sivuun, mutta älä jätä niitä käsittelemättä

Tilanne voi aiheuttaa erilaisia tunteita, kuten pelkoa, huolta ja jopa vihaa. Omien tunnereaktioiden hillitseminen tai sivuun laittaminen keskustelun ajaksi on kuitenkin hyödyllistä hyvän keskusteluyhteyden säilyttämiseksi. Omia tunteita on hyvä käsitellä esimerkiksi luotettavan henkilön kanssa tai muulla itselle sopivalla tavalla ennen ja jälkeen keskustelun.

Huolehdi omasta jaksamisesta ja riittävästä tuen saannista

Kenen kanssa voit ja millä tasolla haluat jakaa huoleen liittyviä ajatuksia ja tunteita? Ennen puheeksi ottamista on hyvä pohtia, mitä keskustelulta toivoo. Toisinaan huolen osoittautuessa aiheelliseksi, ei läheinen välttämättä ole valmis vastaanottamaan tukea. Haastavassa tilanteessa keskusteluyhteys läheiseen kannattaa säilyttää, mikäli se on tilanteessa mahdollista. Jos kyse on aikuisista ihmisistä, on omien rajojen vetäminen ja sanoittaminen tällaisessa tilanteessa myös tärkeää.

Juttusarjan seuraavassa osassa annamme vinkkejä keskustelun käymiseen läheisen kanssa rakentavassa hengessä.