”Minua on autettu, ja sen vuoksi haluan nyt auttaa muita”

Yasin ehti asua, työskennellä ja opiskella Suomessa seitsemän vuotta, ennen kuin hän sai oleskeluluvan. Suuren osan noista vuosista hän eli paperittomana. Nykyisin Yasin toimii vapaaehtoisena Diakonissalaitoksen Al Amal -päiväkeskuksessa, joka oli hänelle itselleen tärkeä tukikohta paperittomuuden vuosina.

”Minulta kysytään usein, miten jaksoin ne seitsemän vuotta, ennen kuin sain oleskeluluvan. Jaksoin, koska minulla oli toivoa ja hyviä ihmisiä ympärilläni”, Yasin sanoo.

Kun Yasin tuli Suomeen 2015, hänellä oli yksi unelma: hän halusi opiskella, löytää työpaikan ja tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tai oikeastaan taustalla oli vielä paljon suurempi unelma.

”Halusin elää maassa, jossa on turvallista, rauhallista ja tasa-arvoista. Kotimaassani Somaliassa ei ollut sisällissodan jälkeen mitään näistä, ja henkeäni uhattiin, koska olin ollut hallituksen työntekijä”, Yasin kertoo.

Suomeen saavuttuaan Yasin alkoi määrätietoisesti tehdä töitä unelmansa eteen. Hän haki turvapaikkaa ja aloitti kaksi viikkoa maahan tulonsa jälkeen suomen kielen opinnot. Syksyllä 2016 hän alkoi suorittaa peruskoulun kursseja Karkun evankelisessa opistossa Tampereen seudulla.

Marraskuussa 2016 Yasinille tuli kutsu Porin poliisiasemalle. Hänen turvapaikkahakemuksensa oli hylätty.

”Minulla oli onneksi ympärilläni hyviä ihmisiä, jotka auttoivat minua ja selittivät, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä minun pitää tehdä. En halunnut ajatella kielteistä päätöstä liikaa, vaan keskityin asioihin, joita tahdoin tehdä: opiskella kieltä, tutustua Suomen kulttuuriin ja ihmisiin”, Yasin kertoo.

Vuodesta 2017 saakka paperiton

Yasin valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja koetti jatkaa elämäänsä kuten ennenkin. Hän opiskeli ja teki töitä ravintolassa tiskaajana.

”Olin aamuisin keittiöapulainen ja iltapäivällä opiskelija. Koulun kesäloman ajaksi halusin saada kokopäiväisen työn, mutta Satakunnan alueelta, jossa asuin, työpaikkaa oli vaikea löytää. Syksyllä 2017 muutin Helsinkiin, jossa on enemmän työpaikkoja ja tukiverkostoja.”

Vuonna 2017 Yasinista myös tuli paperiton.

”Virallisesti turvapaikanhakijasta tulee paperiton, kun vastaanottopalvelut päättyvät. Useimmiten vastaanottopalvelut päättyvät hallinto-oikeuden antaman kielteisen päätöksen jälkeen, vaikka ihminen on edelleen maassa ja hänellä on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta”, kertoo projektipäällikkö Anne Hammad Diakonissalaitoksen paperittomien päiväkeskuksesta Al Amalista.

”Muistan hyvin, kun tulin ensi kertaa tutustumaan Diakonissalaitoksen Al Amaliin ja Anne Hammad ja muut ottivat minut lämpimästi vastaan. Tuntui hienolta, että meillä paperittomilla on täällä oma toimisto”, Yasin sanoo.

Kallis työnteko-oikeuden tarkistus

Kun ihmisestä tulee paperiton, hänestä tulee myös suojaton ja altis riistolle työmarkkinoilla.

Jotta turvapaikkaa aiemmin hakenut ihminen pystyy jatkamaan työntekoa laillisesti, turvallisessa työsuhteessa, hän voi anoa työnteko-oikeuden tarkistusta Maahanmuuttovirastolta. Saadakseen todistuksen työnteko-oikeudesta hänen tulee ensin maksaa Maahanmuuttovirastolle 50 euroa.

”Tämä on iso raha paperittomalle ihmiselle, joka esimerkiksi Helsingissä saa erilaisina palveluseteleinä ja rahana yhteensä noin 300 euroa kuukaudessa”, Anne Hammad huomauttaa.

”Ja työnteko-oikeuden tarkistus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan. Jos siis anoin tarkistusta marraskuussa ja sain päätöksen joulukuussa, minun piti anoa sitä heti tammikuussa uudelleen ja maksaa taas 50 euroa”, Yasin jatkaa.

Pitkä odottelu aiheuttaa pahoinvointia

Yasin valmistui peruskoulusta 2018 ja jatkoi Omniaan opiskelemaan merkonomiksi. Vaikka oppilaitos vaihtui, elämänrytmi oli tuttu: aamuisin töihin ravintolaan, sieltä kouluun.

Diakonissalaitoksen Al Amalista tuli Yasinille tärkeä tukikohta Helsingissä.

”Muistan hyvin, kun tulin ensi kertaa tutustumaan Al Amaliin ja Anne ja muut ottivat minut lämpimästi vastaan. Tuntui hienolta, että meillä paperittomilla on täällä oma toimisto”, Yasin sanoo.

Al Amalissa Anne Hammad ja hänen kollegansa auttavat, neuvovat ja tukevat paperittomia kaikessa mahdollisessa asiakirjojen tulkinnasta lähtien.

Päiväkeskuksessa myös nähdään paperittomuuden koko kirjo ja kokonaiskuva kaikkine haasteineen.

”Suurin haaste tänä päivänä on se, että nämä tilanteet ovat jatkuneet niin pitkään. Maahamme tuli vuosina 2015–2016 paljon turvapaikanhakijoita, ja me Diakonissalaitoksella tiedämme, että Suomessa on myös paperittomia, jotka ovat olleet täällä jopa yli 10 vuotta. Liian pitkästä odotuksesta seuraava pahoinvointi on nyt alkanut ensi kertaa näkyä meilläkin laajoina ja useina mielenterveyden ongelmina”, Anne Hammad sanoo.

Ongelmana vastakkainasettelun ilmapiiri

Toisena suurena ongelmana Anne Hammad pitää vastakkainasettelun ja kärjistyneen puheen ilmapiiriä.

”Kun ihmiset on leimattu heidän maassa oleskelunsa perusteella ’laittomiksi’, siitä on liian helppo vetää johtopäätös, että he ovat rikollisia, vaikka suurimmalla osalla paperittomista ei ole minkäänlaista rikostaustaa”, Hammad sanoo.

”Eikä paperittomuus poistu sillä, että ihmisiltä kielletään oikeus elämään. Sen sijaan vastakkainasettelu, eriytyminen, pahoinvointi ja pimeän työn teettäminen lisääntyvät, kun ihmisiä sysätään yhteiskunnan ulkopuolelle.”

Yasin aloitti suomen kielen opinnot pari viikkoa sen jälkeen, kun oli tullut maahan.

Haaveina työ sosiaalialalla ja perheen yhdistäminen

Yasinin paperittomuus päättyi vihdoin keväällä 2022, jolloin hän sai seitsemän vuoden maassa olon jälkeen oleskeluluvan. Näinä vuosina hän on koko ajan sekä opiskellut että tehnyt töitä.

”Valmistuin 18. helmikuuta 2022 merkonomiksi, ja tasan kuukautta myöhemmin sain oleskeluluvan”, Yasin kertoo onnellisena.

Yasin jätti turvapaikkahakemukset 2015, 2017, 2019 ja 2020, ja vuonna 2022 hän sai työperäisen oleskeluluvan.

”Minulta kysytään usein, miten jaksoin nämä seitsemän vuotta. Jaksoin, koska minulla oli toivoa ja hyviä ihmisiä ympärilläni. Olen saanut esimerkiksi Al Amalista paljon apua. Ja koska minua on autettu, minä haluan nyt auttaa muita.”

Halu auttaa vei Yasinin suorittamaan vielä yhtä tutkintoa: hän opiskelee parhaillaan Metropoliassa sosionomiksi ja suunnittelee suuntautuvansa valmistuttuaan sosiaalialalle.

Keikkatyöt ravintoloissa jatkuvat, ja tämän lisäksi Yasin on Al Amalissa vapaaehtoisena sekä tarvittaessa kokemusasiantuntijan tehtävissä Diakonissalaitoksella. Paperittomien auttaminen tuntuu luontevalta, sillä hän tuntee omakohtaisesti maailman, jossa he elävät.

”Minulla on nyt hyvä elämä Suomessa, ja olen saavuttanut sen muiden tukemana yksi askel kerrallaan. Jäljellä on enää se suuri askel, että saisin vaimoni ja lapseni luokseni”, Yasin sanoo.

Teksti Anu Räsänen
Kuvat Samuli Skantsi