Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorelle tukee kotoutumista

Kun Sadiya, 22, muutti Suomeen vuonna 2013, hän aloitti heti kieliopinnot, sen jälkeen aikuisten peruskoulun ja ammattikoulun. Sitten tuli muutto pienemmältä paikkakunnalta Helsinkiin ja Sadiya alkoi odottaa vauvaa. Elämänpiiri supistui, mutta onnekseen Sadiya löysi Osallisuuden polku maahanmuuttaja nuorelle -nimisen hankkeen. Lue tästä Sadiyan tarina. 

Hanke on päättynyt, mutta sen tuloksena syntyi työmuoto, joka pyrkii tavoittamaan vaikeimmassa asemassa olevat 12-29-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja vastaamaan asiakaslähtöisesti heidän tarpeisiinsa.

Elämä isossa kaupungissa, pienen lapsen kanssa kaventui kodin piiriin. Solmut alkoivat aueta, kun Sadiya kuuli, että Diakonissalaitoksen Vamos auttaa myös maahanmuuttajataustaisia nuoria. Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorelle -nimisen toiminnan tavoitteena oli tukea kotoutumisessa ja arjen haasteissa sekä lisätä tunnetta osallisuudesta.

”Soitin Vamokseen ja he olivat heti, että tervetuloa!”, Sadiya kertoo.

Usko omiin kykyihin kasvaa

Oman työntekijän, Maaritin kanssa Sadiya alkoi ratkoa tilannettaan. Yhdessä on harjoiteltu esimerkiksi leikkipuistossa käymistä, haettu lapselle päivähoitopaikkaa ja Sadiyalle opiskelupaikkaa. Puolessa vuodessa Sadiyan elämä on muuttunut radikaalisti.

”Iso juttu on, että Vamoksen tuella pääsin kouluun ja nyt opiskelen merkonomiksi. Itseasiassa sain valita jopa kahdesta koulusta!”

Sadiyan usko omiin kykyihin on kasvanut Vamoksen myötä. Hän haluaisi jatko-opiskella kirjanpitäjäksi.

”Enää en jää kotiin istumaan!”

Mikä Osallisuuden polku maahanmuuttajanuorelle?

Valtakunnallinen kehittämishanke (2016–2019) toteutettiin kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Kuopiossa ja Turussa. Toimintaa rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja STM.

Asiakastyö

Hankkeen kohderyhmänä olivat Turussa 12–29 vuotiaat ja Helsingissä ja Kuopiossa 16-29 vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret, joiden riski joutua ja jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle olivat suuri.

• Nuoret saivat hankkeesta oman työntekijän. Toteutettiin intensiivistä yksilövalmennusta ja saatettiin nuori tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Tavoitteena oli vahvistaa nuoren sosiaalista osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä edistää pääsyä koulutukseen ja työhön.
• Hankkeessa tavoitettiin kulttuurisia portinvartijoita esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen, kulttuuriyhdistysten sekä maahanmuuttajien yritystoiminnan avulla. Jokainen nuori oli portinavaajaroolissa, koska heidän kauttaan avautui mahdollisuus löytää lisää kohderyhmään kuuluvia nuoria.
• Hankkeen tavoittamista nuorista koottiin paikalliset työryhmät, jotka olivat osaltaan kehittämässä uutta työmuotoa.

Uusi työmuoto ja käsikirja

Hankkeen tuloksena syntyi kansallisesti skaalattava, julkisen ja kolmannen sektorin yhteinen työmuoto, jolla pystytään kustannustehokkaasti tavoittamaan vaikeimmassa asemassa olevat 12-29-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja vastaamaan asiakaslähtöisesti heidän tarpeisiinsa.

Hankkeesta julkaistiin käsikirja. Se hyödyntää olemassa olevaa tutkimusta ja tilastoja maahanmuuttajataustaisista nuorista ja heidän kanssaan tehtävästä työstä. Käsikirja tarjoaa muille toimijoille mahdollisuuden soveltaa Diakonissalaitoksen kehittämää työmuotoa.