Pakolaisuuden haavat -podcast 3: Kidutettujen kuntoutus

Pakolaisuuden haavat on kolmeosainen podcast-sarja sodan ja pakolaisuuden aiheuttamista traumoista ja niiden kuntouttamisesta Suomessa. Kolmannessa jaksossa Matleena Myllyrinne haastattelee Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen terapeuttia ja asiantuntijaa Sari Mattilaa, joka kertoo kidutustrauman tunnistamisesta sekä kidutettujen kuntouttamisesta Suomessa.

Kuuntele podcast
Lataa jakso tekstinä (pdf)

Kidutusta tapahtuu suuressa osassa maailman maita. Arviolta noin yksi neljästä Suomeenkin tulevasta pakolaistaustaisesta henkilöstä on joutunut kidutetuksi. Suomi on ratifioinut YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen vuonna 1989 mikä velvoittaa Suomen valtiota takaamaan kidutusta kohdanneille ihmisille riittävät kuntoutuspalvelut.

Moni sote alan ammattilainen kohtaa työssään pakolaistaustaisia henkilöitä, joista osa on joutunut kokemaan kidutusta. Siitä huolimatta näinkin vakavan väkivallan uhriksi joutuneen ihmisen tunnistaminen ei ole aina yksinkertaista. Miten ammattilainen tunnistaa kidutuksen uhrin? Millaisista asioista hoito ja kuntoutus koostuvat? Mikä auttaa toipumaan?

Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa on hoidettu kidutuksen uhreja vuodesta 1993 saakka. Kolmeosaisessa Pakolaisuuden haavat -podcastissa Matleena Myllyrinne keskustelee keskuksen asiantuntijoiden kanssa sodan ja pakolaisuuden aiheuttamista traumoista ja niiden kuntoutuksesta Suomessa. Kolmannen jakson vieraana on terapeutti ja PALOMA-asiantuntija Sari Mattila.

Kuntoutus alkaa turvallisuuden tunteen vahvistamisella

Psykotraumatologian keskuksesta apua voi saada pakolaisuuden, sodan tai kidutuksen vuoksi traumatisoituneet pakolaisaseman saaneet henkilöt sekä eri alojen ammattilaiset, jotka omassa työssään heitä kohtaavat. Potilaita otetaan vastaan lähetteellä, eli terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä hoidon tarpeen arviointiin perustuen lähetteen pakolaistaustaisesta henkilöstä.

Keskuksessa tarjotaan hoidon tarpeen arviointeja, hoitoa ja kuntoutusta aikuisille, lapsille, nuorille ja perheille. Erilaista konsultaatiota, koulutusta ja työnohjausta voivat saada sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, mutta myös esimerkiksi opetusalan ja työvoimahallinnon ammattilaiset.

”Kidutuksen seuraukset ovat laaja-alaisia ja vaativat moniammatillista osaamista. Meillä hoito ja kuntoutus alkavat aina yksilöllisen hoitosuunnitelman tekemisellä. Suunnitelma pitää usein sisällään toimintaterapiaa, fysioterapiaa,  psykoterapiaa, psykiatrista hoitoa sekä sosiaalityötä. Hoitoajat ovat useimmiten pitkiä, vuosien mittaisia”, Sari Mattila sanoo.

”Traumatisoitunut voi olla alkuun hyvin näköalaton ja toivoton. Kuntoutus alkaa turvallisuuden tunteen vahvistamisella, että ihmisellä on luottavainen ja turvallinen olo olla vuorovaikutuksessa”, Mattila lisää.

Podcast on osa PALOMA-osaamiskeskuksen toimintaa, joka on saanut rahoitusta Euroopan Unionin sisäasioiden Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta sekä sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveysstrategiasta.

Pakolaisuuden haavat -podcast löytyy myös Spotify-palvelusta. Linkki sarjaan: Pakolaisuuden haavat

Lisätietoa:
Sari Mattila, sari.mattila@hdl.fi, 050 476 3129