Palestiinan valtion tunnustaminen olisi askel kohti rauhaa

Gazan sota on jatkunut jo yhdeksän kuukauden ajan. Sodassa on kuollut ainakin yli 37 000 ihmistä. Sekä Israelissa että Gazassa valtaosa uhreista on siviilejä. Inhimillinen hätä Gazassa on järkyttävä, eikä Suomi valtiona voi enää vaieta siitä.

Kaksi henkilöä katsoo vakavina eteenpäin.

“Palestiinan valtion tunnustaminen olisi askel kohti rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista kaikille alueella asuville ihmisille”, kirjoittavat Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström ja yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

Humanitaarisen kriisin yhä pahentuessa on ensiarvoisen tärkeää, että sodan osapuolet voivat itse ajaa asiaansa ilman välikäsiä. Nykytilanteessa palestiinalaiset eivät kykene edustamaan itseään kansainvälisissä organisaatioissa, kuten YK:ssa, eli heidän itsemääräämisoikeutensa ei toteudu. Suomen tulisikin muodostaa nyt selkeä kanta Palestiinan tunnustamiseen.

Palestiinan valtion tunnustaminen olisi askel kohti rauhaa ja ihmisoikeuksien toteutumista kaikille alueella asuville ihmisille.

On tärkeää, että konfliktiin löydetään oikeudenmukainen ratkaisu, jossa sekä israelilaisten että palestiinalaisten itsemääräämisoikeus ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Sotaa sodan perään

Gazan sodassa on kuollut yli 37 000 ihmistä. Erityisen surullista on, että tässä sodassa kärsivät lapset. Lasten osuus kuolleista on noin kolmannes. Gazassa on kuollut enemmän lapsia kuin kaikissa muissa maailman konflikteissa vuosien 2019–2022 aikana yhteensä.

Israel-Palestiina-konfliktin juuret ovat kaukana. Valtava määrä lapsia on elänyt saarron keskellä vuosikymmenestä toiseen traumatisoituen. Vuonna 2014 oli edellinen intensiivisempi sotavaihe. Tämän päivän gazalaisille nuorille tämä on jo toinen sota, jota he todistavat.

Sotatraumoja hoidetaan vuosia konfliktin päättymisen jälkeen

Kuoleman lisäksi sota tuottaa traumaa. Unicef arvioi, että tällä hetkellä yli miljoona Gazan lasta tarvitsee mielenterveys- ja psykososiaalista tukea.

Diakonissalaitos on kuntouttanut ja hoitanut traumatisoituneita sodan uhreja ja kidutettuja Psykotraumatologian keskuksessaan yli 30 vuoden ajan. Kohtaamme keskuksessamme traumatisoituneita aikuisia, lapsia, nuoria ja perheitä kokonaisuudessaan.

Kun sota on takanapäin, polku sotatraumasta eteenpäin on pitkä.

Me tunnemme sodan tuottamat traumat ja sen, millaisia jälkiä korjataan vielä sukupolvien ajan. Vaikka tulitauko nyt saadaan tai hyökkäys päättyy, on traumojen hoito vuosien mittainen. Sotatraumatisoituneiden tunteiden kirjo on laaja, ja kokemukset näköalattomuudesta, toivottomuudesta ja alistumisesta ovat yleisiä. Pahimmillaan ihminen lakkaa odottamasta tulevaisuudeltaan mitään. Trauma voi oireilla monella lailla, esimerkiksi puhumattomuutena, aggressiivisuutena, runsaana päihteiden käyttönä tai jopa radikalisoitumisena.

Kansainväliset sopimukset sitovat

Kansainvälisen oikeuden vaatimukset eivät ole harkinnanvaraisia, vaan pakollisia. Kansainvälisten sodan sääntöjen tulisi päteä myös tässä konfliktissa. Siviiliväestön suojeleminen on kummankin sodan osapuolen velvollisuus. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sodan osapuolten tulee tehdä ero sotilas- ja siviilikohteiden välillä. Panttivankien ottaminen on kansainvälisen oikeuden vastaista.

Israel-Gaza-konfliktissa syntyy uusia traumoja yksilöille ja kokonaisille kansoille. Inhimillinen hätä on sietämätön. Me Suomessa tiedämme hyvin, miten traumaattinen aika kansakunnan historiassa käsittelemättömänä voi vaikuttaa yksilöiden, perheiden, jopa koko kansakunnan elämään usean sukupolven ajan. On aika rakentaa rauhaa, ei traumaa.

Lähteet