Palveluilla saadaan aikaan etenemistä haastavissakin tilanteissa

Diakonissalaitoksen käyttäjäasiakastutkimukseen vastanneista asiakkaista alle kolmannes koki elämänlaatunsa hyväksi. Tuen avulla valtaosa kokee kuitenkin kohenemista eri elämänalueilla sekä etenemistä elämässään ja heille tärkeissä tavoitteissa. Palveluiden vaikuttavuutta on tärkeä todentaa, jotta resursseja voitaisiin kohdentaa tuloksellisiin tuki- ja hoitomuotoihin ja lisätä niiden saatavuutta.

Teimme loka-marraskuussa vuosittaisen asiakastutkimuksen, johon vastasi nyt yli 850 Diakonissalaitoksen eri palveluita käyttävää ihmistä. Vastanneista asiakkaista vain alle kolmannes koki elämänlaatunsa hyväksi EuroHis-8 -mittarillamitattuna. EuroHis-8-patterissa kysytään elämänlaadusta, terveydestä, arjen tarmosta, rahan riittävyydestä, kyvystä selviytyä päivittäisistä toiminnoista sekä tyytyväisyydestä itseen, ihmissuhteisiin ja asuinalueen oloihin. Erityisesti tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen on heikko ja resurssien vähyys vaikuttaa muille elämänalueille. Päihde- ja nuorisopalveluiden vastaajista vain 13% koki elämänlaatunsa hyväksi, asumis- ja maahantulijoiden palveluissa noin viidennes, kun taas ikäihmisten palveluissa enemmän, lähes kolmannes.  62-86% vastanneista asiakkaista kertoi kuitenkin elämänmuutoksista parempaan. Etenkin Asumispalveluiden ja Vamoksen asiakkaiden elämässä parannuksia kokivat edellisvuotta useammat vastaajat.

Erikseen Tulostähti-mittarilla mitattuna Vamoksessa saadaankin aikaan merkittävää toimintakyvyn kohenemista kaikilla elämänalueilla, kun tarkastellaan eroa lähtötilanteen ja viimeisimmän yhdessä tehdyn arvion välillä. Keskimääräinen muutos (+1.13) on pysynyt samansuuruisena 2018-2019. Matalimmat lähtöarvot ja suurimmat muutokset koettiin mielenterveyden (+1,63),  luottamuksen ja toivon (+1,55) sekä koulutuksen ja työelämän (+1,55) osalta.

Missiomme on vahvistaa luottamusta, osallisuutta ja toimijuutta, ja onnistuimme tässä valtaosin

Eri palveluissamme 67-91 % asiakkaista koki tulleensa kohdatuksi palvelussa.

Osallisuuden kokemusta kysyttiin kolmella väittämällä: Minulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämääni, minulla on mahdollisuus vaikuttaa yksikköni toimintaan ja minulla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan. Osallisuuden kokemus vaihteli eri palveluissa välillä 65-84%. Eniten osallisuutta kokivat Vamos-nuoret, vähiten lastensuojelun asiakkaat.

Elämässä eteenpäin pääsyn kokemus vaihteli sekin. Vastanneista Vamos-nuorista jopa 86% koki etenemistä elämässään palvelun avittamina. Alin tulos saatiin Asumispalveluista, joissa kuitenkin 63% vastanneista koki palvelun auttaneen heitä pääsemään elämässä eteenpäin – ja  tässä tuli samalla huima parannus aikaisemmasta noin 55 prosentista vuosina 2017-18.  Muiden palveluiden tulokset asettuvat tälle välille. Asiakkaista valtaosa siis kokee palveluiden tuovan edistymistä haastavaan elämäntilanteeseensa.

Asiakkaiden Diakonissalaitokselle antamat kokonaisarvosanat olivat pääsääntöisesti nelosen pinnassa asteikolla 1-5. Nettosuositteluindeksi (NSI/NPS, asteikolla -100 – +100) nousi koko Diakonissalaitoksella 39:een.

Palvelut toimivat, ja palveluiden saatavuuden parantaminen antaisi yhä useammille mahdollisuuksia

Päihdepalveluissa nimenomainen tavoite on tukea asiakkaiden arkea ja vähentää päihteidenkäyttöä ja päihdehaittoja. Asiakkaat ovat sitoutuneita tavoitteisiin. Asumispalveluissa vastaavia päihteidenkäyttöön liittyviä tavoitteita ei ole. Kuitenkin molemmissa Diakonissalaitoksen palveluissa tapahtuu merkittäviä parannuksia: 85% päihdepalveluiden asiakkaista ja yli 75% asumispalveluiden asiakkaista kertoo päihteenkäyttönsä tai päihdehaittojen jollain tavoin laantuneen.

Myös korvaushoitoasiakkaiden toimintakyky koheni vuoden aikana vähän Toipumistähdellä arvioituna. Sekä kuntouttavassa että haittoja vähentävässä hoidossa Elämän taidot ja Koti olivat arvioinnissa mukana olleiden asiakkaiden vahvimmat osa-alueet, kun taas Työ ja koulutus oli heikoin osa-alue.

Nämä ovat rohkaisevia esimerkkejä! Palveluiden tarjoaminen niitä tarvitseville kannattaa. Kuitenkin Suomessa esimerkiksi korvaushoidon kattavuus opioidien käyttäjistä on vasta vain noin 25%, kun kansainvälinen taso on luokkaa 50 %, ja muissa pohjoismaissa sitäkin korkeampi. Palveluiden saatavuuden lisääminen olisi monella alueella tarpeen, jotta yhä useammat pystyisivät palveluiden tukemana kääntämään elämänsä suuntaa.

Kirjoittajat ovat Diakonissalaitoksen vaikuttavuusasiantuntija Outi Kuikanmäki ja strategiajohtaja Mitti Storckovius.

Artikkelia on päivitetty 1.11.2023. Tutustu-linkit ohjaavat Rinnekodit Oy:n palveluihin. Se vastaa Diakonissalaitoksen sosiaali- ja terveyspalveluista.