Perttu Pölönen: ”Maailman suurimmat ongelmat ovat maailman parhaita bisnesmahdollisuuksia”

Aalto Ventures Programin johtaja Lauri Järvilehdon mukaan suuri osa start-upeista epäonnistuu, koska ne eivät pyri ratkomaan todellisia ongelmia. Järvilehto keskusteli keskusteli kestävän kehityksen tavoitteiden yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista tulevaisuustutkija Perttu Pölösen ja projektikoordinaattori Habiba Alin kanssa Kymppi-hankkeen afterwork-keskustelussa 27.5.2020.

Katso afterwork-keskustelun videotallenne tämän uutisen lopusta.

Lauri Järvilehdon mukaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat start-up -yrittäjille hyvin tutkittuja, merkityksellisiä ongelmia, joihin lähteä kehittämään ratkaisuja ja sitä kautta menestyvää liiketoimintaa. Tulevaisuustutkimusta Piilaaksossa opiskellut Pölönenkin näkee start-upien mahdollisuudet. Hänen kokemuksiensa mukaan Piilaaksossa maailman suurimpia ongelmia pidetään nimenomaan parhaina bisnesmahdollisuuksina. Start-upien kompastuskivenä Pölönen näkee kuitenkin sen, ettei niiden tehokkuusajattelu aina johda parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen ihmiskunnan kannalta. ”Toimisiko esimerkiksi Facebook parempana sosiaalisen viestinnän alustana, jos sen olisi suunnitellut insinöörin sijaan humanisti?”, Pölönen pohtii.

Eritaustaisten ihmisten tulisi kehittää teknologiaa

Habiba Alin näkemyksen mukaan kestävimpiä ratkaisuja syntyy silloin, kun niitä hahmottelevat erilaiset ihmiset yhdessä. Ennakkoluulot estävät monissa yrityksissä eritaustaisten ihmisten valitsemisen avoinna oleviin tehtäviin, vaikka esimerkiksi McKinseyn tutkimusten mukaan yritykset pärjäävät taloudellisesti sitä paremmin, mitä enemmän sukupuoleltaan ja etniseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä niissä työskentelee. Pölösenkin mielestä esimerkiksi teknologia palvelisi paljon paremmin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, jos sen kehittäjät tulisivat erilaisemmista taustoista – tällä hetkellä teknologisia ratkaisuja kun kehittävät lähinnä nuoret miehet.

Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen vaatii toimia joka tasolla ja myös yritysten on kannettava osansa vastuusta. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat valtava liiketoimintamahdollisuus: Maailman elinkeinoelämän kestävän kehityksen neuvoston (WBCSD) arvioi kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvän markkinan olevan vuoteen 2030 mennessä 12 triljoonaa dollaria.

Tässä keskustelun videotallenne.

KYMPPI-hankkeen tavoitteena on sitouttaa suomalaiset, kehittyvissä maissa toimivat yritykset toimimaan eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hanke pyrkii osoittamaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kaikkien ihmisten yhdenvertainen kohtelu voivat olla yrityksen menestystekijöitä. Kymppi-hanketta toteuttaa Diakonissalaitos yhdessä Filantropian, Filoksenian ja Suomen Caritaksen kanssa. Hanketta rahoittaa ulkoministeriö.