Psykotraumatologian keskus kehittää Kosovoon saapuneiden kotouttamista

Kosovon sodassa seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukemisesta alkunsa saanut Kosova Rehabilitation Centre for Torture Victims -järjestö tarjoaa psykososiaalista tukea Kosovoon saapuville pakolaisille ja palautetuille. Diakonissalaitoksen psykotraumatologian keskus auttaa kosovolaista järjestöä kouluttamaan paikallisviranomaisia traumatietoisuudessa ja psykososiaalisessa tuessa, jotta nämä voisivat paremmin auttaa vaikeassa tilanteessa olevia naisia ja tyttöjä.

Kosovoon vuonna 2019 palautettu Ajshe ei halua esiintyä artikkelissa tunnistettavalla kuvallaan eikä koko nimellään, sillä hänen ex-miehensä on toistuvasti uhannut hänen henkeään. Useiden muiden Kosovoon saapuvien palautettujen tai pakolaisnaisten tavoin Ajshe on monin tavoin haavoittuvassa asemassa. Hän on kuitenkin onnistunut saamaan Kosova Rehabilitation Centre for Torture Victims -järjestön kautta psykososiaalista tukea ja apua työllistymiseen, minkä ansiosta hän on päässyt elämässään eteenpäin.

Oikeutta sodan uhreille

Kosovon sodan aikana Feride Rushiti, vastavalmistunut lääkäri, auttoi vapaaehtoisena pakolaisia Albanian puolella rajaa. “Pakolaisten kauhistuttavat kokemukset muuttivat täysin elämäni suunnan. Päätin ryhtyä tukemaan kidutuksen ja raiskausten uhreja ja puolustaa heidän asemaansa yhteiskunnassa”, Rushiti kertoo.

Niinpä sodan jälkeen Rushiti perusti Kosova Rehabilitation Centre for Torture Victims -järjestön (KRCT), jonka tarkoitus oli aluksi tarjota hoitoa, psykososiaalista tukea ja kuntoutusta sodan uhreille sekä edistää heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa.

”Suurimpia saavutuksiamme on se, kun Kosovon parlamentti tunnusti sodan seksuaalisen ja sukupuolittuneen väkivallan uhrien oikeudellisen aseman vuonna 2014”, Rushiti kertoo.

Sinnikkään vaikuttamistyön tuloksena Kosovon hallituksen alainen komissio myönsi lopulta sodan aikana seksuaalista väkivaltaa kokeneille ihmisille kuukausittaisen rahallisen tuen vuonna 2017.

Nykyisin Rushitin luotsaaman Kosova Rehabilitation Centre for Torture Victims -järjestön toimenkuva on laajentunut tukemaan muitakin väkivallan uhreja sekä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja paluumuuttajia sekä edistämään heidän oikeuksiaan.

Kosova Rehabilitation Centre for Torture Victims -järjestön perustanut Feride Rushiti palkittiin hellittämättömästä työstään sodan uhrien oikeuksien puolesta Yhdysvaltain ulkoministeriön jakamalla International Women of Courage -palkinnolla vuonna 2018.

Paluumuuttajat ja pakolaiset jäävät usein ilman tukea

Kosovon sodan aikana lähes puolet kahdesta miljoonasta kosovolaisesta pakeni maasta. Heistä noin 245 000 jäi pysyvämmin Kosovon ulkopuolelle. Työttömyys, huonot työskentelyolosuhteet ja ennen kaikkea elinkustannuksiin usein täysin riittämätön palkka ovat ajaneet kosovolaisia hakemaan turvapaikkaa EU-alueelta tai siirtymään sinne laittomasti myös viime vuosien aikana. Koska Kosovo ei kuitenkaan ole enää konfliktialue, useimmat turvapaikkahakemukset hylätään.

Kosovoon saapuukin vuosittain tuhansia muista maista palautettuja tai vapaaehtoisesti palaavia kosovolaisia, joista monilla ei ole mitään, mihin palata.

Useat naiset ja perheet ovat monin tavoin haavoittuvassa asemassa ja uudelleenkotoutuminen voi olla heille hyvin haastavaa. Lisäksi Kosovoon on viime vuosina paennut yhä enemmän turvapaikkaa hakevia ihmisiä muista maista, lähinnä Syyriasta ja muualta Lähi-idästä sekä Pohjois-Afrikasta.

Palautetuista ja turvapaikanhakijoista vastaavilla kuntaviranomaisilla ei useinkaan ole osaamista haavoittuvassa asemassa olevien naisten tukemiseen ja kotouttamiseen. Usein naiset tarvitsevat psykososiaalista tukea pystyäkseen käsittelemään traumaattisia kokemuksiaan. Lisäksi useimmat tarvitsevat tukea työllistyäkseen.

Tyhjän päältä takaisin työelämään

38-vuotias Ajshe on yksi Kosovoon palautetuista naisista, jotka ovat onnistuneet saamaan tarvitsemaansa apua KRCT:n kautta. Hän on erityisen suojelun alainen, sillä hänen ex-miehensä on toistuvasti uhannut hänen henkeään.

Ajshe muutti vuonna 2015 perheensä kanssa Kosovosta Saksaan, jossa hän erosi väkivaltaisesta miehestään. Hänen nuorin lapsensa kävi Saksassa peruskoulua ja kaksi vanhempaa opiskeli lähihoitajiksi. Opinnot jäivät kesken, kun Ajshe lapsineen pakkopalautettiin vuonna 2019. Palautuspäätös oli virheellinen, sillä lasten koulunkäynnin vuoksi perhettä ei olisi saanut palauttaa, mutta perhe ei onnistunut purkamaan palautuspäätöstä.

“Meidän piti pakata tavaramme 15 minuutissa. Sitten meidät vietiin lentokoneeseen. Olin epätoivoinen, kun näin samassa koneessa vielä ex-mieheni, jolta olimme piilotelleet kahden vuoden ajan”, Ajshe kertoo. “Meillä ei ollut mitään, mihin palata. Jäimme lentokentälle, kunnes meidät ohjattiin hätämajoitukseen.”

Lopulta hän sai asunnon Pristinasta erään avustusjärjestön kautta. “Onneksemme asioitamme hoitaneella sisäministeriön virkamiehellä oli yhteys Kosova Rehabilitation for Torture Victims -järjestöön. Nuorin lapseni ja minä saimme heiltä psykososiaalista tukea”, Ajshe jatkaa. ”KRCT:n kautta pääsin myös palkalliseen työharjoitteluun ja voin vihdoinkin maksaa itse vuokrani. Vanhemmat lapseni eivät ole kuitenkaan voineet jatkaa opintojaan tai löytäneet töitä.”

Psykotraumatologian keskuksen osaaminen paikallisviranomaisten työn tueksi

Jotta yhä useammat Ajshen kaltaisessa tilanteessa olevat naiset voisivat jatkossa saada tarvitsemaansa tukea, Diakonissalaitos aloitti vuonna 2022 yhteistyön KRCT:n kanssa pakolais- ja paluumuuttajanaisten kotoutumisen ja osallisuuden tukemiseksi Kosovossa. Työssä ovat mukana Kosovon sisäministeriö, Jesuit Refugee Service -järjestö ja Diakonissalaitoksen psykotraumatologian keskus. Uusi hanke laajentaa Diakonissalaitoksen jo vuodesta 2017 Kosovossa tekemää työtä haavoittuvassa asemassa olevien romaninaisten ja -tyttöjen aseman parantamiseksi.

”Tarkoituksena on paitsi tarjota psykososiaalista ja työllistymiseen liittyvää tukea sitä tarvitseville naisille myös kouluttaa paikallisia viranomaisia, jotta heillä on mahdollisuus antaa pakolais- ja paluumuuttajanaisille riittävää tukea tulevaisuudessa”, kertoo Diakonissalaitoksen kansainvälisen työn ohjelmakoordinaattori Nathalie Aubret.

Diakonissalaitoksen psykotraumatologian keskus ja Kosova Rehabilitation Centre for Torture Victims ovat asiantuntijoita sodan ja pakolaisuuden traumatisoimien ihmisten auttamisessa ja hoitamisessa. Yhteistyön tarkoituksena on jakaa, syventää ja kehittää tähän työhön liittyvää osaamista.

”Psykotramatologian keskuksen roolina Kosovossa tehtävässä työssä on kouluttaa paikallisviranomaisia psykososiaalisen tuen antamisessa, traumatietoisuudessa ja sukupuolisensitiivisyydessä”, kertoo psykotraumatologian keskuksen psykiatri Hannele Heilä.

Kosovolaiset järjestökumppanit ovat myös kiinnostuneita oppimaan suomalaisilta verkostomuotoisesta viranomaisyhteistyöstä ja vaikeassa asemassa olevien ihmisten moniammatillisesta hoidosta.

”Pakolaisten mielenterveysongelmien hoitaminen on erittäin ajankohtainen haaste joka puolella maailmaa ja on arvokasta vaihtaa siitä kokemuksia eri maiden toimijoiden kesken”, kiteyttää Heilä.

Ulkoministeriö tukee Diakonissalaitoksen Kosovossa tekemää työtä kehitysyhteistyövaroin.