Yhteistyötä saamelaisten nuorten hyvinvointiin

Yhteistyön äärellä Rovaniemen Vamoksen palveluyksikön johtaja Minna Kestilä-Suopajärvi, Leena Fofonoff Uvvjista sekä Vamoksen valmentaja Vilja Hakanen.

Vamos Rovaniemen tavoitteena on ollut lisätä saamelaisnuorten osallisuutta, yhdenvertaisuutta sekä omalla toiminnallaan lisätä saamelaiskulttuurin arvostusta. Vuonna 2023 käynnistyneen Vertaistuella vahvemmaksi ESR+ hankkeen myötä Saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj Uvjâ Uvja ja Vamos Rovaniemi lähtivät pohtimaan yhdessä saamelaisten nuorten tuen tarpeita ja erilaisia yhteistyömahdollisuuksia.

Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa nousi vahvasti ajatus siitä, että haluamme tavoittaa laajasti nuoria kaikista eri kulttuureista, kertoo palveluyksikön johtaja Minna Kestilä-Suopajärvi. Vamoksen toimintaan ovat tervetulleita kaikki nuoret kulttuurista riippumatta, jokainen voi tulla omana itsenään ilman pelkoa erottautumisesta tai ennakkoluuloista. Moninaiset kulttuurit ovat rikkaus, joita meidän tulisi vaalia, kiteyttää Kestilä-Suopajärvi.

Pienillä asioilla voi olla suurin merkitys, kun nuoret tulevat palveluihin. Se voi olla saamenlipun väreihin kudotut villasukat tai pieni saamenlippu esillä. Pienet eleet kulttuurin kunnioituksesta tuovat hyvän ja turvallisen olon tunteen, jatkaa Kestilä-Suopajärvi.

Vamos Roavvenjárga – Vamos Ruäʹvnjargg – Vamos Ruávinjargâ – Vamos Rovaniemi

Vamos Rovaniemen nettisivut on käännetty inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi. Tämä on näkyvä ja konkreettinen osoitus siitä, että halutaan huomioida tasavertaisesti eri taustoista tulevia nuoria. On erittäin merkityksellistä, että kaikki kolme saamen kieltä löytyvät helposti nettisivuilta. Heti tuli lämmin tunne, kun saa lukea palvelusta omalla sydämen kielellään, toteaa lähihoitaja Leena Fofonoff Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksiköstä.

Haluamme lisätä ymmärrystä ja tietoa saamelaisten historiasta ja kulttuurista sekä sen vaikutuksista nuorten identiteettiin ja hyvinvointiin. Tavoitteena on lisätä yhteistyön avulla tietoisuutta myös nuorille, mikä helpottaa identiteetin kanssa kipuiluun. Turvallisessa tilassa jokaisella on lupa olla sellainen kuin on. On tärkeää tunnistaa ja huomioida vähemmistöstressi sekä sen vaikutus omalle hyvinvoinnille. Vähemmistöstressi on vähemmistöjen kokemaa kroonista stressiä, joka johtuu syrjinnän kokemuksista tai sen pelosta ja vaikuttaa näin ollen negatiivisesti hyvinvointiin, tiivistää valmentaja Vilja Hakanen.

Yhteistyömme palvelee sekä nuoria että työntekijöitä. Tiedon ja taidon yhdistämisen avulla tunnistamme yhdessä saamelaisten nuorten tarpeita ja voimme pohtia keinoja tarpeiden täyttämiseksi. Toimijuuden jakaminen on tärkeää, kiteyttävät Fofonoff ja Kestilä-Suopajärvi yhdessä.