Sateenkaarilippu herättää tunteita

Yhdenvertaisuudesta muistuttava sateenkaarilippu herättää monenlaisia tunteita, aivan kuten Suomen lippukin. Ja niin sen pitääkin. ”Sateenkaarilippu muistuttaa, että maailma ei ole vielä valmis,” kirjoittaa Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström.

Suomen lippu herättää tunteita. Juhannuksena se juhlistaa keskikesän viettoa läpi yön ja koko seuraavan päivän. Lippu liehuu syntymän ja kuoleman symbolina ja muistuttaa meitä menneistä ja tulevasta. Se on luotu herättämään tunteita, joista kenties vahvin on yhteenkuulumisen tunne. Lippu liittyy vahvasti isänmaallisuuteen ja muistuttaa meitä identiteetistämme suomalaisina.

Sosiaalietiikan apulaisprofessori ja tunnettu ajattelija Martti Lindqvist kyseenalaisti joskus 1970-luvulla siniristilipun käytön Kristuksen ristinä veteraanijumalanpalveluksen alttarilla. Järjestäjät olivat oivaltaneet lipun funktionaalisuuden. Martti ei arvostellut veteraaneja. Hän kyseenalaisti valtakunnan lipun käytön uskonnollisena symbolina ja sakraaliesineenä. Ajankohdasta johtuen hän ei saanut päälleen somevyöryä, mutta monien veteraanien vihan ja loukkaantumisen ilmaukset

Sateenkaarilippu muistuttaa, ettei maailma ole vielä valmis

Juuri nyt monissa saloissa liehuva sateenkaarilippu herättää myös suuria tunteita. Yhteenkuulumisen tunteita, identiteettiin liittyviä tunteita. Aivan kuten Suomen lippukin.

Niin sen pitääkin tehdä. Tunteiden lisäksi se muistuttaa meitä siitä, että maailma ei vielä ole valmis. Se toimii symbolina sillä matkalla, jonka tavoitteena on yhdenvertaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen. Sateenkaarilippu ei ole nationalistinen, vaan universaali. Sen käyttöön liittyvät rajoitukset ja uhkat eri puolilla maailmaa kertovat, kuinka kaukana me olemme yhdenvertaisuuden tavoitteesta. Ihmiset, jotka kokevat monin tavoin sortoa ja syrjintää eri puolilla maailmaa, voivat saada siitä voimaa jaksaa taistella oikeuksiensa puolesta.

Paljon on Suomessa jo saavutettu, mutta silti me olemme edelleen matkalla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten syrjintä ei ole maassamme laillista eikä universaalisti katsoen varmastikaan kaikkein räikeintä. Silti monet joutuvat Suomessa edelleen häpeämään sukupuoli-identiteettiään ja altistuvat syrjinnälle.

Protesti vaatii epämukavaakin vastakkainasettelua

 Tänä vuonna on aiempaa enemmän kuulunut sen kaltaisia äänenpainoja, että sateenkaarilippu jakaa ihmiset leireihin ja korostaa vastakkainasettelua. Onpa jopa ehdotettu sen käytöstä luopumista vedoten siihen, että lippu jakaa ihmiset leireihin.

Pride on hyvän tahdon riemullinen juhla. Samalla Pridessa on aina kysymys myös protestista eikä vastakkainasettelua voi silloin täysin välttää. Matka kohti yhdenvertaisuutta tapahtuu silmät auki, arkea arvioiden ja johtopäätöksiä tehden. Epäkohtiin on havaittaessa tartuttava nopeasti. Silloin Sateenkaarilipulla on merkkilipun rooli.

Yhdenvertaisuus ei ole neuvottelukysymys

Sateenkaarilipun ja Priden kahtalainen luonne ymmärretään Diakonissalaitoksella hyvin, sillä rohkean diakonian työssämme on aina läsnä myös protestin ulottuvuus. Varjoissa ja heikommassa asemassa olevien ihmisten esiin tuominen ja heidän asiansa valoon nostaminen synnyttää hyväosaisissa myös epämukavuuden tunnetta. Se voidaan selättää, kun kohtaamisissa löydetään ihmisarvon ydin, yhdenvertaisuus ihmisinä. Tässä mielessä sateenkaarilippukin on vahva symboli yhdenvertaisuuden minimille.

Yhdenvertaisuus on näet lopulta minimi.

Se ei ole neuvottelu- tai mielipidekysymys, vaan lähtötaso tässä ihmisten maailmassa. Jokainen ihminen on luovuttamattoman ihmisarvonsa perusteella arvokas ja ansaitsee tulla kohdelluksi arvostettuna. Erilaisuuden synnyttämä pelko voi muodostua tuhoisaksi voimaksi, jonka alla yksilöt murtuvat palasiksi.

Siksi yhdenvertaisuuden minimin turvaamiseksi on luotu monia erilaisia työyhteisöjäkin sitovia ja syrjintää vähentäviä normeja. Jos normit eivät riitä yhdenvertaisuuden toteutumiseen, on protestoitava. Ihmisarvon puolesta.

Kirjoittaja Olli Holmström on Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja. Diakonissalaitos on Suomen suurimman ihmisoikeustapahtuman Helsinki Priden virallinen kumppani.