Tansania-maapäivä yhdisti metsä- ja maataloussektorilla toimivia yrityksiä ja järjestöjä

Minkälaisia liiketoimintamahdollisuuksia Tansania tarjoaa suomalaisille yrityksille? Mitä maassa työskentelevät yritykset ja järjestöt ovat oppineet? Mitä tukea liiketoimintaan Tansaniassa on mahdollista saada? Näitä kysymyksiä pohdittiin Kymppi-hankkeen ja Finnpartnershipin järjestämässä Tansania-maapäivässä marraskuussa 2022.

Tapahtumassa keskityttiin etenkin metsä- ja maataloussektoriin. Chief Technical Advisor Michael Hawkes, Participatory Plantation Forestry Programme (PFP2) -ohjelmasta kertoi, että Tansanian metsäsektori tarjoaa paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön suomalaisten kanssa esimerkiksi biomassaenergian tuotannossa, huonekaluteollisuudessa ja koneiden ja työkalujen kehittämisessä. Liiketoimintamahdollisuuksia on esimerkiksi pienten sahojen rakentamisessa ja erityyppisten puutuotteiden, kuten vanerin ja sahatuotteiden valmistamisessa.

Sara Lindeman kertoi huonekaluteollisuuteen liittyvä esimerkki oli PFP2 -ohjelman kanssa toimivan Leapfrogin kehittämä idea toimitusketjusta, jossa keskisessä Tansaniassa toimivat puusepät tuottaisivat korkealaatuisia huonekaluja Dar es Salaamin markkinoille. Hanke pyrkii yhdistämään raakamateriaalin ja tuotannon Southern Highlands -alueella Dar es Salaamiin, jossa kaupankäynti tapahtuu. Tällä hetkellä ongelmana on, että hyvälaatuisia kotimaisia puutuotteita ei tarjota tarpeeksi kasvavan kaupungeissa asuvan keskiluokan tarpeisiin, jolloin kaupunkilaiset joutuvat ostamaan huonekalunsa halpatuontiyhtiöiltä.

“Metsäsektorin mahdollisuuksia ovat myös puutuotteiden prosessointi ja markkinointi sekä metsien sertifiointi”, kertoi Jorma Peltonen Forestry and Value Chains Development (FORVAC) -ohjelmasta. FORVAC etsii yhteistyötä ja liiketoimintamahdollisuuksia myös bambun ja hunajan tuotannossa. FORVACin toimintaan kuuluvat myös hiilidioksidin päästöhyvitykset.

Metsien hyödyntämisen lisäksi on tarvetta metsien suojelulle. Tanzania Forest Conservation Group, TFCG, tukee metsävaraintojen hallintaa, koulutusta ympäristöasioista, vaikuttamista ja tutkimusta, kertoi TFCG:n johtaja Charles Meshack. TFCG suojelee ja kehittää etenkin Tansanian itäosien ja rannikon metsiä.

Järjestöt lisäävät paikallistuntemusta yritysyhteistyössä

“Järjestöt voivat tarjota yrityksille paikallistuntemusta, verkostoja sekä tietoja parhaillaan toimivista projekteista. Järjestöiltä saa myös sparrausta ja ymmärrystä esimerkiksi koulutuksesta, terveydestä ja elinkeinoista”, kertoi Fingon innovaatioasiantuntija Mika Välitalo. Fingon Powerbank -ohjelma tukee järjestöjä teknologiaratkaisujen ja innovaatioiden kehittämisessä sekä yksityissektorin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Sillä on oma matchmaking-alusta, jossa yhteyksiä voi syntyä. Joskus Powerbank myös tukee Finnpartnershipin liikekumppanuustukea saavia hankkeita.

Maa- ja metsätalouden kehittymistä tukevalla Food and Forest Development Finland (FFD) -järjestöllä on ollut Tansaniassa myös metsien kasvatukseen liittyviä hankkeita. Se pyrkii vahvistamaan tansanialaisten maanviljelijöiden resilienssiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä vastaan. FFD:n ilmastoasiantuntija Adrián Monge Monge on huomannut, että Tansaniassa markkinoille pääsy kestää pitkään ja tuloksiin vaikuttavat useat eri tekijät kuten riskien hajauttaminen, verotus ja paikallisviranomaiset. Aikaa vievät myös uusien puulajien ja muiden tuotteiden testaaminen ja ruohonjuuritasolta alkava keskustelu yhteistyökumppaneiden kanssa.

FFD on tehnyt yhteistyötä myös yritysten kanssa Tansaniassa. Haasteina on ollut löytää sopimuksia, jotka hyödyttävät molempia osapuolia ja joissa löydetään yhteisiä arvoja, sanoi Riikka Nieminen-Kwatemba FFD:stä. Maatalouspuolella FFD on tukenut esimerkiksi sopimusviljelijäjärjestelmää ja kastelujärjestelmää, jonka tavoitteena on muuttaa dieselillä toimivat vesipumput aurinkovoimalla toimiviksi.

Tapahtumaan osallistujilla oli mahdollisuus myös yhteistyömahdollisuuksia kartoittaviin kahdenkeskisiin keskusteluihin paikan päällä tai verkossa. Tansania-maapäivä oli viimeinen Kymppi-hankkeen järjestämä tapahtuma, sillä hanke päättyy vuoden 2022 lopussa.

Teksti: Laura Koskelainen

Diakonissalaitoksen, Filantropian ja Suomen Caritaksen yhteisen Kymppi-hankkeen tavoitteena on edistää kehittyvissä maissa asuvien ihmisten kestävää ja oikeudenmukaista toimeentuloa. Sen pyrkimys on juurruttaa kestävän kehityksen tavoitteet suomalaisten, kehittyvissä maissa toimivien yritysten liiketoimintaan.

Hanke tukee yrityksiä syvällisten ja konkreettisten yritysvastuukäytäntöjen rakentamisessa ja edistää yritysten ja kehittyvissä maissa toimivien suomalaisten järjestöjen yhteistyötä. Yritysten ja järjestöjen vuorovaikutus edistää inklusiivista talouskasvua, ihmisarvoista työtä ja tasa-arvoista kumppanuutta.