Selkokieli auttaa taloustaitojen oppimisessa

Selkokielen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Selkokielestä hyötyvien kohderyhmiin kuuluu jopa 14% suomalaisista. Selkeä, ymmärrettävä tieto on edellytys itsenäiseen elämään ja yhteiskunnassa toimimiseen. Kielelliset vaikeudet myötävaikuttavat myös taloudellisten vaikeuksien syntyyn ja sen myötä lisäävät riskiä syrjäytyä.

Tehdään pieni roolileikki. Kuvittele olevasi Suomeen puoli vuotta sitten saapunut maahanmuuttaja. Olet saanut suomalaisen henkilötunnuksen, ja haluat avata itsellesi pankkitilin. Sinua pyydetään lukemaan tilin käyttöehdot ja hyväksymään ne. Käyttöehdoissa on seuraava lause:

“Tilinomistaja määrää tilistä. Tilinomistaja voi päättää tilillä olevien varojen käyttämisestä ja tilin käyttöön oikeutetuista sekä sopia pankin kanssa tilisopimuksen muutoksista ja tilin lopettamisesta.”

Tai itse asiassa, lisätään mukaan lukivaikeus. Tekstin lukeminen voisi tuntua enemmänkin tältä:

“tiLi noMIstaj A Määrää tiLI stä. TIlInom istAJa voI pääT täÄ tilIllä olEV ien vaRo je n käYttÄMISeStä ja ti lin kä ytt öö n oiKEUtetuis ta seKä sop IA PAN kin kansS a tIlIso pimu KSEN muut oks isTA ja tIlIn lop ETTA misesta.”

Ja sama selkokielellä:

Tilinomistalla tarkoitetaan henkilöä, joka päättää tiliä koskevista asioista. Tilinomistaja voi tehdä seuraavia asioita:

• käyttää tilillä olevia rahoja
• päättää, kuka tiliä saa käyttää
• sopia pankin kanssa tiliä koskevista muutoksista
• lopettaa tilin.

Selkokeskus määrittelee selkokielen seuraavalla tavalla: ”Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.”

Monet hyötyvät selkokielestä

Selkokeskuksen vuoden 2019 tarvearvion mukaan selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa noin 650 000 – 750 000 henkilöä (11-14% väestöstä), ja sen tarve kasvaa vuosittain kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden määrän lisääntyessä. ”Selkokielellä on yhteiskunnallinen tarkoitus, joka liittyy tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen,” arviossa todetaan.

“Jokaisella ihmisellä on oikeus ymmärrettävään tietoon. Se on itsenäisen elämän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusedellytys.”

Selkokielestä voivat hyötyä esimerkiksi kehitysvammaiset tai autismikirjon ihmiset, maahanmuuttajat, lapset ja nuoret, joilla on kielellinen erityisvaikeus, sekä ihmiset, joilla on erilaisia oppimisen, hahmottamisen tai keskittymisen vaikeuksia. Muita selkokielestä hyötyviä ryhmiä ovat muun muassa mielenterveyskuntoutujat ja pitkäaikaissairaat, jos kielelliset taidot ovat lääkityksestä tai muusta terveydentilasta johtuen heikentyneet.

Kielellisten vaikeuksien vaikutusta syrjäytymisen taustatekijänä on tutkittu varsin vähän eikä ilmiötä tunnisteta kovinkaan hyvin. Syitä kielellisiin vaikeuksiin on monenlaisia, sekä synnynnäisiä ja luonteeltaan pysyviä että elämän aikana ilmaantuneita ja usein väliaikaisia. Taloudelliset vaikeudet sen sijaan tutkitusti ovat yhteydessä syrjäytymisriskin kasvuun. Kielelliset vaikeudet taas osaltaan saattavat myötävaikuttaa taloudellisten vaikeuksien syntyyn ja näin ollen vaikuttavat taustalla lisäten riskiä syrjäytyä.

Selkokielinen materiaali tukee taloustaitojen oppimista

Taloustaitojen oppiminen kuuluu kaikille, ja sen voidaan myös katsoa kuuluvan EU:n elinikäisen oppimisen avaintaitoihin, taitoihin, joita tarvitaan kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen. Mitä tulee taloussanastoon ja taloudellisiin termeihin, ovat ne oppimisen paikka yleiskieltä käyttävillekin. Jos termien ymmärtäminen on vaikeaa yleiskieltä käyttäville, ovat ne vielä haastavampia kielellisten vaikeuksien kanssa painiville.

Taloustaitohankkeelta on kyselty aika ajoin materiaalia erityisen tuen oppilaille ja suomea toisena kielenään puhuvien ryhmille. Taloustaitojen oppimisen mahdollistaminen kaikille on tärkeää, mutta erityisen tärkeää se on niille ryhmille, joiden on vaikeaa löytää ymmärrettävää tietoa oma-aloitteisesti kielellisten vaikeuksien vuoksi.

“Selkokieli lisää yhdenvertaisuutta talousosaamisessa.”

Vastatakseen tähän tarpeeseen Taloustaitohanke on julkaissut selkokielisten taloustaito-opetuksen materiaalien kokonaisuuden, jonka tarkoitus on tehostaa taloustaitojen oppimista niissä ryhmissä, jotka hyötyvät selkokielen käytöstä opetuksessa.

Selkokielisistä materiaaleista löytyy neljä tehtäväkokonaisuutta, jotka on jaoteltu neljään, nuorten arkea lähellä olevaan teemaan. Teemat ovat Arki ja unelmat, Mikä maksaa, Omat rahat, omat suunnitelmat sekä Velat ja vipit. Tehtäväkokonaisuuksia voi käyttää sellaisenaan tai soveltuvin osin yksittäisiä tehtäviä hyödyntäen. Materiaalit ovat vapaasti käytettävissä ja ladattavissa hankkeen kotisivuilta materiaalipankista. Materiaalit on suunnattu nuorille, mutta niitä voi hyödyntää soveltaen kaiken ikäisten kanssa.

Kirjoittaja Eeva Piha työskentelee Taloustaitohankkeen projektipäällikkönä

Diakonissalaitoksen ja pankkien yhteinen Taloustaitohanke opettaa oman talouden hallintaa 16-29-vuotiaille nuorille. Toiminnan mahdollistavat Danske Bank, Nordea, OP ja Suomen Pankki.