Selvitys: Hyvä työyhteisö pitää vammaistyön ammattilaiset alalla

Vammaisalan veto- ja pitovoimaa vahvistaa työkulttuuri, joka mahdollistaa työntekijän vahvuuksien hyödyntämisen, työyhteisöön kuulumisen tunteen sekä iloa, osallisuutta ja kielen oppimista edistävän asiakastyön. Alan ammattilaisten ja opiskelijoiden tapa puhua työstään toimii vastavoimana sosiaali- ja terveysalan negatiivissävytteiselle uutisoinnille.

Kuva: Sami Siilin

Tiedot käyvät ilmi Diakonissalaitoksen Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeelle toteuttamasta alkukartoituksesta, jossa hyödynnettiin vammaisalan ammattilaisille suunnattua sähköistä anonyymikyselyä sekä vammaisalan asumisyksiköiden työntekijöiden ryhmähaastatteluja. Tiedonkeruuta toteutettiin myös eri tutkintojen opiskelijoiden ryhmähaastatteluissa. Sähköiseen kyselyyn vastasi huimat 457 ammattilaista. Tämä kertonee, että ammattilaiset haluavat puhua työstään ja sen merkityksestä sekä yksilön elämän että yhteiskunnan näkökulmasta. Haastatteluihin osallistui yhteensä 31 vammaisalan ammattilaista ja 36 opiskelijaa. Haastattelut toteutettiin yhteistyössä Rinnekotien sekä Suomen Diakoniaopiston kanssa.

Tutustu alkukartoitukseen tästä: Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeen alkukartoitus (.pdf))

Sähköisen kyselyn mukaan vammaisalalle hakeutumisen keskeisimpiä syitä ovat kiinnostus työskennellä juuri vammaisten henkilöiden kanssa (56 % vastauksista) sekä positiiviset harjoittelukokemukset (38 % vastauksista) kyselyn vastaajien valitessa 1–3 vaihtoehtoa. Työhön sitoutumista puolestaan lisäävät erityisesti mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksia (48 % vastauksista), hyvä työyhteisö (47 % vastauksista) sekä ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet (43 % vastauksista) kyselyn vastaajien valitessa 1–5 vaihtoehtoa.

Toisaalta vammaisalan palveluyksiköiden henkilökunnan ryhmähaastatteluissa käytyjen keskustelujen perusteella oman persoonan ja osaamisen tuomista osaksi laadukasta asiakastyötä pidetään työn tekemisen lähtökohtana, eikä niitä edes rohjeta nimetä näkyvästi omiksi vahvuuksiksi. Tähän tarvitaan rakenteita.

Työyhteisön merkitys on palkkaakin tärkeämpi

Vammaisalan palveluyksiköiden henkilökunta pohti haastattelussa, että työyhteisön merkitys voi olla joissain tilanteissa jopa palkkaa tärkeämpi pitovoimatekijä. Hyvä työilmapiiri vetää mukaansa uudet työntekijät ja opiskelijat ensimmäisestä työpäivästä lähtien ja vahvistaa myös kykyä luoda ratkaisukeskeisesti yhteisiä tapoja toimia tiimin erilaisista taustoista huolimatta. Opiskelijat arvioivat samoin, että onnistunut harjoittelu perustuu ennen kaikkea hyvään ja kannustavaan yhteistyöhön harjoittelupaikan henkilöstön kanssa. Porukkaan kuulumisen kokemus luo uskallusta harjoitella myös suomen kieltä sekä työkavereilta että asiakkailta kieltä oppimalla. Tämä positiivinen vire leviää työyhteisössä ja heijastuu suoraan vammaisten henkilöiden elämänlaatuun.

”Toivomme, että tämä raportti on mahdollisimman paljon siihen arvokkaan panoksensa antaneiden ammattilaisten sekä kohtaamiemme opiskelijoiden näköinen. Ehkä se jopa rohkaisee hakeutumaan ensimmäiseen vammaisalan työpaikkaan. Haastamme myös muut toimijat hyödyntämään tämän alkukartoituksen antia”, alkukartoituksen tekijät Johanna Siitonen ja Heli Sutinen Diakonissalaitokselta kannustavat.

Lisätietoa

projektipäällikkö Johanna Siitonen
johanna.siitonen@hdl.fi
050 311 0829

Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeen tavoitteena on lisätä vammaisalan vetovoimaa, työssä viihtymistä ja työyhteisöjen monimuotoisuutta työelämän ja koulutuksen rakenteita kehittämällä.  Hankkeessa muotoillaan uusia ratkaisuja vammaisalan veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi. Yhteiskehittämiseen on kutsuttu mukaan vammaistyön yhteisöjä ja opiskelijoita.  Yhteishanketta (2023–2026) koordinoi päätoteuttaja Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak). Hankkeen osatoteuttajat ovat Diakonissalaitos, Kirkkopalvelut ry:n STEP-koulutus, Tukena-säätiö ja Suomen Diakoniaopisto.  

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Lisätietoja hankkeesta ja sen etenemisestä julkaistaan hankkeen verkkosivuilla sekä toteuttajien sosiaalisen median kanavissa. Kutsumme kaikki alasta kiinnostuneet seuraamaan hanketta ja osallistumaan yhteiskehittämiseen.