Sisar Naemi oli Lapin sosiaalihuollon pioneeri

Diakonissa Naemi von Bonsdorffin (s. 1873) kuolemasta tulee kuluneeksi 100 vuotta 7. helmikuuta. Hän oli uranuurtaja, joka aloitti Lapissa kolmannen sektorin järjestämän sosiaalihuollon. Sen alkuna oli vuonna 1907 avattu koti lapsille ja vanhuksille, Riutula. Kolmannen sektorin muodostivat Diakonissalaitos ja Nuorten Naisten Kristillinen yhdistys.

Diakonissa Naemi von Bonsdorff kohtasi matkoillaan Lapissa tiettömien taipaleiden takana paljon köyhyyttä ja kurjuutta. Hän sai ajatuksen perustaa turvakodin lapsille ja vanhuksille.

Diakonissalaitoksen sisarkuntaan kuulunut sisar Naemi kiinnostui Lapin lähetyksestä vieraillessaan 1900-luvun alussa Ruotsissa. Siellä tehtiin aktiivisesti lähetystyötä pohjoisille alueille. Samoihin aikoihin Nuorten Naisten Kristillinen yhdistys (NNKY) etsi Suomessa lähetystyöstä kiinnostuneita naisia. Heidän haluttiin matkustavan Lappiin auttamaan hädänalaisia lapsia sekä vahvistamaan kristillistä uskoa. Tarjoukseen tarttuivat opettaja Ida Lilius ja sisar Naemi, jotka kesällä 1902 suuntasivat Inariin. Ida Lilius työskenteli kansakouluopettajana ja sisar Naemin työalaksi tuli sairaanhoito, johon hän oli saanut koulutuksen Diakonissalaitoksella. Lääkäriin ja apteekkiin oli Inarista 200 km:n matka, joten sairaanhoitajan ammattitaito oli suureksi hyödyksi. Parantamisen suhteen kirkolla tai yhteiskunnalla oli ollut hyvin vähän annettavaa kansanparantajien eli noitien tilalle. Matkoillaan tiettömien taipaleiden takana sisar kohtasi paljon köyhyyttä ja kurjuutta. Hän näki, kuinka lapsia ja vanhuksia laiminlyötiin ja sairaita jätettiin hoitamatta. Tämä herätti sisar Naemissa ajatuksen perustaa lähetysasema, jossa olisi koti sitä tarvitseville vanhuksille ja lapsille. Hankettaan varten hän osti rappiotilan Muddusjärven rannalta Paadarin kylästä. Valtio myönsi uudisrakennuksiin pienen avustuksen ja lähellä NNKY:tä olleiden hyväntekijöiden avustuksella koti saatiin sisustettua.

Riutulan lastenkoti sijaitsi Muddusjärven rannalla. Lapset, jotka puhuivat saamen kieliä mennessään lastenkotiin, menettivät kosketuksensa omaan äidinkieleensä. Muutto lastenkotiin oli paitsi siirtyminen tuntemattomien ihmisten kasvattamiseksi, myös useimmille siirtyminen vieraaseen kieli- ja kulttuuriympäristöön.

Lähetysasema avattiin 1907

Riutula vihittiin käyttöön loppiaisena 1907. Turvakotiin, joksi sitä myös nimitettiin, otettiin heti 15 suojattia. Heistä lapsia oli yhdeksän. Naemi von Bonsdorff oli saavuttanut tavoitteensa, kodin ja lähetysaseman. Ida Lilius jätti opettajan työnsä ja asettui sisar Naemin avuksi Riutulaan. Ida oli kuitenkin sairas ja hänen voimansa heikentyivät nopeasti. Ida Lilius kuoli marraskuussa 1908, jonka jälkeen sisar Naemi jätti Lapin ja lahjoitti Riutulan tilan NNKY:lle. Hän itse kuvasi saaneensa Lapin kauhun – se koostui pikkupaikkakunnan juoruista, pahantahtoisuudesta, ennakkoluuloista ja kaikkiin asioihin sekaantumisena. Lasten kasvattamasta Riutulassa pidettiin ”herroiksi tekemisenä”. Myöhempinä vuosikymmeninä käsitykset hieman lientyivät. Ajanjakso, jolloin johtajattaret vaihtuivat tiheään, oli pitkä. Riutulan ylläpito vaati työtä, sen eteen uhrauduttiin.

50 vuotta lastenkoti oli ilman sähköä ja tietä. Viimeiset kahdeksan kilometriä piti taittaa pitkospuita pitkin. 1950-luvulla Riutulaan rakennettiin tie ja vedettiin sähköt.

Diakonissalaitos lähetti sisar Naemin jälkeen Riutulan johtajaksi sisar Hilda Ikosen, jonka kausi kesti vuoteen 1914. Diakonissa Saimi Retulaisen johdossa lastenkoti oli vuosina 1924-1931. Tuolloin oli vain muistona muutaman vuoden takainen aika, jolloin myös osa lastenkodin lapsista kuoli paikkakunnalla riehuneeseen espanjantautiin. Se jätti täysorvoiksi yli 100 lasta Inarissa.

Operaatio Kulkuset

Maailman pohjoisin lastenkoti oli Saksassa Rammsteinissa palvelleen amerikkalaissotilaiden USAF-yksikön avustuskohteena vuosina 1956-1978. Joululahjoja lastenkodin lapsille ja lastenkodille toimittanut Operaatio Kulkuset oli valtaisa, kansainvälisesti uutisoitu PR-menetys Yhdysvaltain armeijalle. Se oli myös Suomessa jouluinen television uutislähetysten perinne. Viimeisinä vuosina Suomen ilmavoimat toimittivat amerikkalaispaketit lentoteitse Helsingistä Inariin lastenkodin lakkauttamiseen saakka vuonna 1978. NNKY lahjoitti Riutulan tilan Inarin kunnalle 1988. Sen resurssit eivät riittäneet tilan rakennusten ajanmukaistamiseen.

Lapista lähtönsä jälkeen sisar Naemi oli edelleen Diakonissalaitoksen sisarkunnan jäsen, mutta hän työskenteli NNKY:n toiminnan piirissä Viipurissa. Viimeisiä vuosia varjosti vakava sairaus, johon hän sai hoitoa Diakonissalaitoksen sairaalassa. Sisar Naemi kuoli 7.2.1921.

Kirjoittaja Jaana af Hällström työskentelee Diakonissalaitoksen viestinnässä viestinnän asiantuntijana ja laitoksen historiaan erikoistuneena intendenttinä.