Sosiaalisesti kestävää kasvua innovaatioviennistä?

12.10.2021

Äitiyspakkaus, taloyhtiöt, peruskoulu, neuvola…  Suomea pidetään sosiaalisten innovaatioiden kehtona. Miten kehittyvät maat voisivat hyötyä suomalaisten yritysten ja järjestöjen kehittämistä uusista sosiaalisista innovaatioista? Mitä on otettava huomioon, kun innovaatioita lähdetään viemään kehittyville markkinoille ja miten niitä viedään kestävästi? 

Mervi Palander, Sara Isotalo ja Jani Korpela.

Sosiaalisella innovaatiolla tarkoitetaan uusia ratkaisuja, jotka vaikuttavat myönteisesti ihmisten elämään ja tuottavat tasaisesti jakautuvaa hyvinvointia. Innovaatiolla ratkotaan jokin yhteiskunnallinen epäkohta. 

Suomi on sosiaalisten innovaatioiden edelläkävijä. Diakonissalaitoksen, Filantropian, Filoksenian ja Suomen Caritaksen yhteisen Kymppi-hankkeen tilaisuudessa Mervi Palander, Sara Isotalo ja Jani Korpela pohtivat, mitä innovaatioiden vienti ulkomaille edellyttää. Miten kehittyvät maat voisivat hyötyä suomalaisten yritysten ja järjestöjen kehittämistä uusista sosiaalisista innovaatioista ja miten niitä viedään kestävästi?

Joskus tie Suomen markkinoille käy innovaatioviennin kautta

GraphoGame -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Mervi Palander kertoi GraphoGame -pelistä, joka auttaa lukemaan oppimisessa. Peliin on investoitu 100 miljoonaa dollaria ja siitä on tehty akateemisia tutkimuksia 15 vuoden ajan. GraphoGame on Palanderin mukaan maailman tutkituin peli.

Peli toimii kahdeksalla eri kielellä ympäri maailmaa. Kussakin maassa on paikallinen ryhmä, joka tekee tutkimusta. GraphoGame on kansallinen lukemiseen oppimisen resurssi 14 eri maassa.

“Toivon, että Suomesta lähtöisin oleva maailmanlaajuisessa käytössä oleva innovaatio olisi laajasti käytössä myös suomalaisissa kouluissa. Jostain syystä Suomeen on vaikea tulla ennen kuin innovaatio on laajasti löydetty maailmalla”, Palander sanoi.

Paikallinen konteksti on otettava huomioon

Opettajat ilman rajoja -verkoston koordinaattori Sara Isotalo Kirkon Ulkomaanavusta pitää tärkeänä, että koulutus on laadukasta varallisuudesta riippumatta. Koulutusviennistä voi olla apua, mutta kaikki koulutusjärjestelmät ovat yhteiskuntansa tuotteita, eikä niitä voi sellaisenaan viedä toiseen maahan.

“Pitää etsiä paikallisiin tarpeisiin ja kontekstiin perustuvia, innovatiivisia ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja”, Isotalo sanoi.

Opettajat ilman rajoja on tarjonnut korona-aikana mobiilimentorointia, opettajankoulutuksen materiaalipaketteja ja täydennyskoulutuksia etäyhteyksin. Jotta koulutusyhteistyö onnistuu, pitää Isotalon mukaan tuntea toimintaympäristö, edistää aitoa yhteistyötä ja kumppanuutta, tukea paikallista omistajuutta ja monialaista asiantuntijuutta sekä tehdä suunnitelmallista seurantaa ja arviointia.

Äitiysterveyden digipalvelut voivat pelastaa henkiä

Terveydenhuolto.com -yrityksen toimitusjohtaja Jani Korpela kertoi, miten äitiyskuolleisuutta on mahdollista vähentää datankeruulla ja -analysoinnilla. Hänen yrityksensä tuottama Nuonea -ohjelma on ollut käytössä esimerkiksi Namibiassa, Keniassa ja Somaliassa. Näissä maissa on perinteisesti kirjoitettu tietoja odottavista äideistä ja vauvoista paksuihin kirjoihin.

Nuoneassa siirretään tieto digitaaliseen muotoon, ja analysoidaan tiedon luotettavuutta. Nuonea-ohjelmaa käytetään kännykällä tai padilla ja tieto kootaan datankeruujärjestelmään. Siihen kerätään yksittäisen äidin tietoja ja niistä kootaan terveysalan työntekijöille ryhmittelyjä esimerkiksi äideistä, joilla on ongelmia verenpaineessa tai hemoglobiinissa. Terveysasemat ottavat myöhemmin yhteyttä näihin äiteihin ja pyytävät uusintakäynnille. Kun tieto on digitaalisessa muodossa, tieto epätavallisesta raskaudesta huomioidaan, ja tarvittavat viranomaiset rakentavat sillan jatkohoitoon.

“Suomalaiset pystyvät ratkaisemaan monia ongelmia sekä Suomessa että kehittyvissä maissa. Rahoitus pitää löytyä jollain tavoin, jotta palveluita voidaan myydä kehittyville markkinoille”, Korpela sanoi.

Hän vinkkasi, että rahaa voi löytyä esimerkiksi Maailmanpankista. Siellä saattaa olla joihinkin maihin korvamerkittyä rahaa, jota voi käyttää kyseisessä maassa rakennettavaan palveluun.

Laura Koskelainen

Katso keskustelun videotallenne alta:

Lue lisää Kymppi-hankkeesta
Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: