Sotatraumojen kuntoutus on ensiaskel onnistuneeseen kotoutumiseen

Osa Suomeen tulevista kiintiöpakolaisista tarvitsee kuntoutusta sodasta ja pakolaisuudesta johtuviin fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin. Kuntoutus on moniammatillista ja monialaista erityisosaamista, jota Suomessa on tarjolla vähän. Kuntoutuksen onnistumisen edellytyksenä ovat yksilöllisyys, oikea-aikaisuus ja omalle paikkakunnalle saatava hoito, kuntoutus ja tuki. Suomessa suurimmat haasteet ovat yhteistyön johtamisessa sekä hankerahoituksen lyhytjänteisyydessä.

Suomi on sitoutunut vastaanottamaan tänäkin vuonna noin tuhat kiintiöpakolaista, joista osa tarvitsee kuntoutusta sodan, väkivallan ja pakolaisuuden aiheuttamista fyysisistä ja psyykkisistä traumoista johtuen. Heidän kohdallaan osa kotoutumisen prosessia on riittävän hoidon ja kuntoutuksen saaminen.

”Sota-alueilla elämisen, vainon tai vaarallisen pakomatkan seurauksina traumat voivat olla fyysisiä vammoja, mutta usein ne näkyvät myös mielialassa, elämänhallinnan vaikeuksina, unettomuutena tai keskittymishäiriöistä johtuvina oppimisvaikeuksina – tai näiden yhdistelmänä”, projektipäällikkö Mari Tikkanen kertoo.

Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa on toiminut kolmen vuoden ajan Sotatraumatisoituneiden kuntoutus -hanke, jossa kuuden erityisosaajan moniammatillinen työryhmä on tehnyt eri puolilla Suomea asuville kiintiöpakolaisille hoidontarpeen arviointijaksoja sekä kunkin tilanteeseen sopivia kuntoutussuunnitelmia. Asiakastyön ohella työryhmä on tarjonnut konsultaatiota, työnohjausta ja koulutusta ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat traumatisoituneita pakolaisia. Hanketta on rahoittanut 2018–2021 EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Tasa-arvoisia kohtaamisia ja yksilöllistä apua

Sotatraumojen kuntoutuksessa kohdataan ja kuullaan asiakas ja hänen tarinansa niin kuin se on, ja pyritään löytämään keinoja, jotka mahdollistaisivat hänen elämänlaatunsa parantumisen. Tarjolla on tasa-arvoisia kohtaamisia, joiden tarkoituksena on löytää asiakkaan kanssa yhdessä hänelle sopivia kuntoutuksen muotoja.

”Pakolaisten traumaperäisten ongelmien hoito vaatii tietoa mm. pakolaisuudesta, koska heille tyypillisiä tilanteita ei löydy kantaväestöstä. Kiintiöpakolaisia on sijoitettu eri puolille maata, joten kuntoutuskin tulee suunnitella yksilöllisesti ihmisen tarpeen ja elämäntilanteen mukaan: Kainuussa asuvalle ihmiselle ei voi suunnitella palvelua, jota on vain Helsingissä”, Mari Tikkanen sanoo.

Valtakunnallisesti toimiva konsultointi, työnohjaus ja koulutus ovat avain sujuvaan kuntoutukseen. Traumatisoituneen siirtyessä oman kuntansa palveluiden piiriin vaihdos on tärkeää tehdä ns. saattaen. Hankkeessa sotatraumoihin erikoistunut fysioterapeutti on ohjannut kunnassa toimivan fysioterapeutin alkuun, samoin psykiatrian erikoislääkäri, toimintaterapeutti sekä palveluohjaaja ovat tukeneet kollegoitaan kunnissa.

Monialainen ja moniammatillinen verkostotyö ei pyöri ilman tehokasta johtamista ja koordinointia. Se on Suomessa haaste, koska työtä tehdään usein määräaikaisin hankkein.

Suositukset traumatisoituneiden pakolaisten onnistuneeseen kuntoutukseen:

1. Yksilöllisyys ja oikea-aikaisuus ovat olennaisia. Yksi ratkaisu ei toimi kaikille: jokainen traumatisoitunut tarvitsee yksilöllistä kohtaamista silloin kun tarve on. Ajankohtaa ei voi ennakoida.
2. Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on traumojen hoidossa ensiarvoisen tärkeää. Ihminen on kokonaisuus, jonka kuntoutuspolulla jokainen osa-alue on huomioitava. Jotkut tarvitsevat enemmän kuntoutusta fyysisiin vammoihin, toiset psyykkistä tukea ja kolmannet mahdollisesti apua arkeen.
3. Huomio yhteistyön johtamiseen ja koordinointiin. Yksilön tarpeet huomioiva monialaisuus ja moniammatillisuus vaativat erinomaista johtamista ja koordinointia, ja verkostoyhteistyö on mainittu valtion kotouttamisohjelmassakin. Yli hallintorajojen toteutuvaan yhteistyöhön tulisi panostaa.
4. Kuntia ei saa jättää yksin. Kiintiöpakolaisia sijoitetaan monenlaisiin kuntiin ympäri Suomea, ja traumatisoituneen tulee saada tukea lähellä kotia. Sama koskee turvapaikkaprosessin kautta Suomeen tulevia sodasta traumatisoituneita. Kuntien omien ammattilaisten tukeminen, eli koulutus, konsultointi ja työnohjaus ovat tärkeitä.
5. Sotatraumatisoituneiden kuntoutus on monialaista erityisosaamista, joka on turvattava pysyvästi. Ennakoiva työ ja kuntoutus on reippaasti korjaavaa hoitoa edullisempaa. Kuntoutuksen arviointia, koulutusta ja kuntien konsultointia on hoidettu hankkeena, joten se päättyy tässä muodossa hankerahoituksen päätyessä. Vaikka uudelle hankkeelle järjestyisi rahoitus, osaajat ovat jo vaihtaneet muihin töihin ja työn pitkäjänteisyys hukattu.

Perustietoa: Sotaratraumatisoituneiden kuntoutus

• Kiintiöpakolainen on henkilö, joka on joutunut lähtemään kotimaastaan, eikä voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut, ja jonka Yhdistyneiden kansankuntien pakolaisjärjestö UNHCR on määritellyt pakolaiseksi. Kiintiöpakolaiset sijoitetaan kuntiin ympäri maata: kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksessa, vaan he muuttavat suoraan kuntaan asumaan. Vuonna 2021 Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan 1050 kiintiöpakolaista. Vuonna 2020 määrä oli 850.
• Sotatraumojen kuntoutus on osa onnistunutta kotoutumista. Osa pakolaisista tarvitsee kuntoutusta sodan ja pakolaisuuden aiheuttamisen traumojen hoitoon. Tarvetta ei aina pystytä ennalta kartoittamaan, sillä se saattaa ilmetä vasta pitkänkin ajan kuluttua
• Sotatraumatraumatisoituneiden kuntoutus -hanke on kolmivuotinen hanke (2019-2022), jossa moniammatillinen työryhmä on tarjonnut kiintiöpakolaisille sekä kansainvälistä suojelua saaville henkilöille hoidontarpeen arviointijaksoja sekä kuntoutussuunnitelmia. Lisäksi työryhmä on tarjonnut konsultaatiota, työnohjausta ja koulutusta ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat traumatisoituneita pakolaisia. Hanke on toteutettu Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa, ja sen rahoittajana on ollut 2018–2021 EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahaston (AMIF). Rahoitus päättyi 31.3.2021.

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Projektipäällikkö Mari Tikkanen, puh. 050 314 2014, mari.tikkanen@hdl.fi
Viestintäjohtaja Laura Niemi, puh. 050 373 8602, laura.niemi@hdl.fi