Sote-alalla kaivataan lisää tietoa ja tukea kokemusosaamisen hyödyntämiseen

Kokemusosaamista on alettu hyödyntää yhä laajemmin esimerkiksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Kokemusosaamisen käyttöarvoa ei aina kuitenkaan tunnusteta, vaikka siihen liittyy valtava potentiaali. Tuoreen selvityksen mukaan kokemusosaamisen hyödyntämiseen suhtaudutaan pääasiassa positiivisesti, mutta ilmiöön liittyy paljon myös haasteita.

Kokonaisena työssä -hanke on tehnyt selvityksen kokemusosaamisen hyödyntämisestä sosiaali- ja terveysalalla. Selvitykseen vastasi lähes 500 sote-alan opiskelijaa ja työntekijää sekä alan opettajaa ja opinto-ohjaajaa.

Selvityksen tarkoituksena oli selvittää muun muassa sitä, missä määrin alan ammattilaiset ja alaa opiskelevat omaavat kokemustaustaa, miten oma kokemustausta on vaikuttanut omaan ammatillisuuteen ja millaisia vahvuuksia ja toisaalta haasteita kokemuksen ja ammattiroolin yhdistämiseen liittyy.

Selvityksen tulokset pähkinänkuoressa

• Suurin osa vastaajista haluaa hyödyntää kokemusosaamista työssään.
• Kokemusosaamisen hyödyntämisessä motivoi erityisesti halu auttaa.
• Kokemusosaamisen koetaan vahvistavan kokemusta työn merkityksellisyydestä.
• Kokemusosaamisen hyödyntämiseen liittyy paljon haasteita, kuten asiakastilanteen tuleminen liian lähelle, epämiellyttävät tunteet ja muistot, kuormittuminen ja oman roolin hämärtyminen.
• Kokemusosaamisen hyödyntämiseen kaivataan tukea ja rakenteita.

Kokemusosaamisen hyödyntäminen tulisi huomioida jo opinnoissa

Kokemusosaamisen merkitys sosiaali- ja terveysalalla on opetus- ja opinto-ohjaajien kyselyn perusteella suuri, mutta oman kokemustaustan tunnistaminen ja tiedostaminen koetaan haastavaksi. Vastaajat toivoivat, että opintojen aikana opiskelijoita voitaisiin varustaa työelämään myös kokemusosaamisen näkökulmasta nykyistä paremmin. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa kokemusosaamisen tunnistamista, hyödyntämistä ja merkitystä käsittelevää opintojaksoa osana opintosuunnitelmaa.

Kartoituksen perusteella on olemassa selkeä tarve tuoda näkyväksi sosiaali- ja terveysalalla ammattilaisuuden ja kokemusosaamisen yhdistämisen moniulotteista ilmiötä. Kyseessä on ilmiö, joka näkyy sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten arjessa monella tavalla, mutta jonka kokonaiskuvan hahmottaminen ei ole helppoa.

Voisiko kokemusosaamisen hyödyntäminen edistää nuorten kiinnostusta sote-alaa kohtaan?

Mahdollisuus kokemusosaamisen hyödyntämiseen avoimesti olisi yksi keino vastata nuorten sukupolvien työelämää koskeviin toiveisiin merkityksellisyydestä, avoimuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa positiivista suhtautumista eri tavoin hankittuun osaamiseen sekä kokemusosaamisen hyödyntämisen tukemista esimerkiksi valmennusten, työnkuvien muotoilemisen tai työnohjauksen avulla.

Työvoimapulasta kamppailevalla sosiaali- ja terveysalalla avoin ja kannustava suhtautuminen kokemusosaamiseen voisi olla yksi potentiaalinen kilpailutekijä työelämässä. Siksi olisikin tärkeää lisätä tietoisuutta ja luoda rakenteita kokemustiedon hyödyntämiseen työpaikoilla.

Selvityksen on toteuttanut Henna Harju ESR-osarahoitteisesti osana Kokonaisena työssä -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää, pilotoida ja juurruttaa käyttöön valmennusmalli ja työvälineet kokonaisvaltaiseen kokemusosaamisen tunnistamiseen sosiaali- ja terveysalalla. Hanke toteutetaan 1.2.2023–30.6.2025 ja se on osa Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi -toimintalinjaa. Kokonaisena työssä -hanketta hallinnoi Suomen Diakoniaopisto (SDO) ja sen osatoteuttajia ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) sekä Diakonissalaitos.

Kirjoittaja Hanna Suomi työskentelee Nuorten ohjelman viestinnän asiantuntijana.