Sote-palveluja edullisesti vai asiakasta ajatellen?

Onko sillä väliä, keneltä kunta ostaa sote-palvelut asiakkaalleen, kunhan asiakkaan tuen tarpeet hoidetaan ja eikä käy kalliiksi kunnan kukkarolle? Asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen haluaa kumota tämän väitteen mm. seuraavista näkökulmista ja perustelee ne kaikki alla: 1) Sote-palvelujen tuottajaksi tarvitaan monenlaisia toimijoita, 2) Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat ja 3) Oikein suunniteltu ja ajoitettu palvelu tulee kunnalle edullisemmaksi.

Sote-palvelujen tuottajaksi tarvitaan monenlaisia toimijoita

Kuntalaisten sote-palvelujen tuottamisessa on tilaa erilaisille ja erikokoisille palveluntuottajille. Yhteistyö käynnistyy tavallisesti kilpailutusten myötä. Niissä pärjääminen edellyttää kykyä täyttää kaikki viranomaisvaatimukset, asetetut hintaraamit ja toimialaan liittyvät asiakas- ja henkilöstöriskit. Valittaessa yhteistyökumppania, pitäisi kiinnittää huomiota entistä enemmän myös toimijan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Yhteiskunnallisena yrityksenä Diakonissalaitos esimerkiksi käyttää liiketoiminnan tuotoista leijonan osan mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvään työhön, heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten palvelujen kehittämiseen, henkilökuntansa kouluttamiseen ja asiakkaidensa osallisuuden tukemiseen. Yhteiskunnallisen yrityksen liikevoitot eivät valu osinkoina omistajille.

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat – palveluja riittävästi ja oikea-aikaisesti

Riittävien ja oikea-aikaisten palvelujen vastuullinen tuottaminen on myös kuntatalouden kannalta tärkeää ja vaatii yhteistyötä. Ei liikaa tai liian vähän eikä liian aikaisin tai liian myöhään. Vaaditaan herkkyyttä tunnistaa asiakkaan tarpeet ja erityisesti muutokset niissä.

Pohdin tätä esimerkiksi sosiaalipalveluja saavan kehitysvammaisen henkilön näkökulmasta. Pitkäaikainen asiakassuhde mahdollistaa asiakkaan tuntemisen ja muutosten havaitsemisen. Liian raskaat palvelut johtavat helposti asiakkaan ”puolesta tekemiseen” ja asiakkaan omien kykyjen aliarvioimiseen. Toisaalta liian vähäinen tuki voi johtaa tehostettujen palveluiden suunnittelemattomaan käyttöön. Molemmissa tapauksissa palvelukokonaisuuden kustannukset käyvät kalliiksi kunnan kukkarolle.

Työn yhteiskunnallinen merkitys motivoi ja sitouttaa työntekijöitä

Yksi sote-sektorin suurimpia haasteita on osaavan työvoiman riittävyys. Haluan nostaa sen myös vielä lopuksi esille, sillä ilman työvoimaa kukaan ei pysty tuottamaan kuntien tarvitsemia sote-palveluja. Työnantajana yhteiskunnalliset yritykset osallistavat työntekijänsä kehittämiseen ja panostavat kouluttamiseen. Lisäksi yhteiskunnallisilla yrityksillä on kilpailuetuna merkityksellisyys. Kun yritys tekee kokonaisvaltaisesti hyvää, tuo yrityksen toiminta ja siihen liittyvä tarina myös työntekijöiden omaan työhön merkityksellisyyttä.

Diakonissalaitoksella 98% henkilöstöstä kokee, että heidän tekemänsä työ on merkityksellistä. Yhteiskunnallisessa yrityksessä tavoitteena on asiakkaan ja työntekijän aito kohtaaminen sekä hyvän elämän tukeminen – ja siitähän laadukkaassa sote-palvelussakin on kyse.

Blogin kirjoittanut Jaana Laaksonen työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiön asiakkuus- ja myyntijohtajana.