Sote-uudistuksen onnistuminen vaatii yhteistyötä ja kansallista tiedonhallintaa

Diakonissalaitoksen strategia- ja teknologiajohtaja Antti Lavi toteaa, että Diakonissalaitoksen tarjoamat palvelut tuotetaan sote-ammattilaisen tehokasta ajankäyttöä ja osaamista vaalien.

Strategia- ja teknologiajohtaja Antti Lavi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta hyvinvointialueille on kääntymässä loppusuoralle ja uusi toimintamalli astuu voimaan vuoden 2023 alusta. Tämän uudistuksen toteuttaa laaja joukko eri alojen ammattilaisia ja avaimena asiakaskeskeisiin sote-palveluihin on kattava yhteistyö sekä kehittäminen. Uuteen toimintamalliin siirryttäessä olisikin hyvä, että kaikkia palveluntuottajia koskevia kansallisesti edellytettyjä palveluita hyödynnetään tehokkaasti yhdessä julkisen ja yksityisten palveluntarjoajien kesken.  

Hyvinvointialueelle siirtymistä voisi karkeasti verrata palveluita tuottavien yritysten fuusioon, jossa tavoitteena on parempi asema markkinassa ja tehostunut liiketoiminta. Palveluliiketoiminnassa halutaan varmistua ratkaisun arvontuotosta asiakkaalle ja prosessit asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi korostuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuotettaessa toiminnan keskiössä ovat ihmiset. Palveluprosessien ja niitä tukevien tietojärjestelmien tuleekin toimia tehokkaasti, jotta sote-ammattilaiselle jää aikaa asiakkaan kohtaamiselle. 

Tietojärjestelmän tehokas käyttö vaatii osaamista ja tukea 

Sote-palveluita tuotetaan mitä moninaisempien tietojärjestelmien avulla. Osaa järjestelmistä on saatettu käyttää jo pidemmän aikaa ja myös käytettävän järjestelmän toiminnallisuuksia on kehitetty kyseisen palveluprosessin tehostamiseen. Esimerkkinä kotihoidon tarpeet. Paljon liikkuvalle hoitotyön ammattilaiselle on hyötyä, että järjestelmä mahdollistaa päätelaiteriippumattoman tavan työskennellä.  

Toisaalta tietojärjestelmää on saatettu kehittää organisaation tiedolla johtamisen tarpeista lähtien ja integroida ratkaisu taustajärjestelmiin, kuten raportointialustalle. Näin järjestelmään syötettyä dataa voidaan hyödyntää hoidon apuna, palveluiden vaikuttavuuden todentamiseen, skenaariotyössä ja niin edelleen.  

Hyvinvointialueille siirryttäessä, voi laskelmien perusteella tulla tarve lähteä toteuttamaan järjestelmäkonsolidaatiota. Päällekkäisiä toimintoja karsimalla ja keskittämällä palvelut yhteiselle tietojärjestelmäalustalle, saadaan arkkitehtuuria kevennettyä ja kustannussäästötkin ovat potentiaalisia. Uudistusta miettiessä olisi samalla hyvä huolellisesti arvioida palveluprosessiin liittyvät asiat ja millaisia vaikutuksia uuden ratkaisun käyttöönotto aiheuttaa henkilöstölle ja yleensäkin uudistuksen piirissä oleville tahoille.  

Muutoksessa johtamisen merkitys korostuu ja aikaa tulisi pystyä vapauttamaan itse palvelun tuottamiseen. Tietojärjestelmän tehokas käyttö vaatii osaamista ja tukea. Hyvästäkään uudistuksesta ei saada hyötyjä irti, mikäli ei varata riittävästi aikaa sekä resursseja uuden toimintamallin rakentamiseen ja omaksumiseen. Tässä palveluprosessin omistajan sekä loppukäyttäjän kuuleminen korostuu, sillä tietojärjestelmä edellä tehty uudistus on harvoin tuotettavan palvelun kannalta optimaalinen.  

Aikasyöppö vai yhdessä kehitetty kokonaisuus 

Tunnetusti yksi turhautumista aiheuttavista asioista ovat tietojärjestelmien käytettävyyteen liittyvät ongelmat. Laajaan uudistukseen lähdettäessä, mahdollisuudet ongelmien kertymiselle kasvavat. Ei myöskään ole poikkeuksellista, etteikö uudistusprojekti voisi venyä niin aikataulullisesti kuin kustannustenkin suhteen. Tämä toimialasta riippumaton haaste voi osoittautua melkoiseksi aikasyöpöksi ja kiireen keskellä vastoinkäymisetkin tuntuvat kertaantuvan.  

Keskeneräisenä käyttöönotetun järjestelmän korjaaminen jälkikäteen voi olla kallista sekä turhauttavaa, varsinkin jos asian olisi voinut välttää palveluprosessia tukevalla suunnittelulla ja osapuolten välisellä yhteistyöllä. Hyvä vuoropuhelu ja tuki järjestelmää käyttävien tahojen kanssa tulisi huomioida koko järjestelmän elinkaaren ajan. Varmistamalla käyttäjien kuulluksi tuleminen ja osallistamalla heidät kehittämiseen, mahdollistetaan myös palveluiden jatkuva parantaminen. Tietojärjestelmiä uudistettaessa, kyseessä on itse järjestelmää laajempi kokonaisuus. Organisaation prosessit sekä ihmisten osaaminen ovat keskiössä. Järjestelmien ja datan tehtävänä on sote-ammattilaisen toiminnan tukeminen. Edellä mainittua ei voi liikaa korostaa, kun tuotetaan ihmiseltä ihmiselle palveluita.  

Pelaavatko järjestelmät yhteen? – se olisi palveluja käyttävän etu 

Tehokkaan ajankäytön kannalta on oleellista, että tietojärjestelmät tukevat hyvin kokonaisarkkitehtuuria ja sen myötä koko palveluprosessia. Valtakunnallisesti toimittaessa, kansalliset vaatimukset täyttävän keskitetyn sosiaalihuollon- ja potilastietoarkiston käytöstä hyötyvät kaikki. Vaikuttavien palveluiden tuottaminen ei ole esteenä, vaikka julkisten ja yksityisten käyttämät järjestelmät eroavat toisistaan. Varsinkin erityispalveluita tuotettaessa, palveluiden piirissä olevat asiakkaat voivat olla useammalta hyvinvointialueelta ja yhteiselle toimintamallille on tilausta jo ennen lainsäädännössä asetettua määräaikaa. Hyvää yhteistyötä vaalien ja olemassa olevia rajapintoja hyödyntäen, palveluita voidaan tuottaa järjestelmien välillä turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Samalla mahdollistetaan myös hyvä tiedonhallinnan ohjaus. Myös sote-ammattilaisen on mielekästä käyttää sitä järjestelmää, johon on osaamista, hyvä tuki ja jota kyseisen palvelun tuottamiseen aktiivisesti kehitetään. Ymmärrettävästi, tällä on myös työssä jaksamista tukeva vaikutus. 

Diakonissalaitoksella haluamme osaltamme varmistaa ja ratkaisuissamme edistää digitaalisia palveluja sekä tiedon yhteismitallista hyödynnettävyyttä, tietosuoja ja tietoturva huomioiden. Valmiudet ja yhteensopivuus esimerkiksi Kanta-palveluihin on meillä olemassa. Yhteistyökumppaniemme kannalta onkin selvää etua, että tarjoamamme palvelut tuotetaan sote-ammattilaisen tehokasta ajankäyttöä ja osaamista vaalien. Loppukädessä tämä on myös palveluiden piirissä olevan asiakkaan etu. 

Linkki Diakonissalaitos
Linkki Kanta-palvelu

 Kirjoittaja Antti Lavi toimii Diakonissalaitoksella Strategia- ja teknologiajohtajana.