Suomalainen nuorisotyön malli tuo toivoa toimeentulosta Etiopiaan

Somalin osavaltio on yksi Etiopian köyhimmistä ja haavoittuvimmista alueista, ja siellä asuu pääosin Etiopian somaleja, jotka ovat maassa vähemmistönä. Nuorten osuus väestöstä on suuri – joka kolmas osavaltion asukas on iältään 14-29 -vuotias. Koska talouselämän kehitys on vielä lapsenkengissään alueen pitkäkestoisten levottomuuksien jäljiltä, ei valtavalle määrälle nuoria riitä töitä. Vain joka viidennellä nuorella on työpaikka tai mahdollisuus työllistää itse itsensä.

Perhettäkään ei voi perustaa, kun töitä ei ole

Koulutuksen laatu on Etiopiassa heikko ja osallistuminen vähäistä. Somalin alueella vain kaksi kolmasosaa lapsista aloittaa koulunkäynnin ja reilusti alle puolet lapsista suorittaa koko kahdeksanvuotisen peruskoulun. Erityisesti tytöillä koulu jää usein kesken. Monet koulua käyvätkään eivät opi lukemaan tai laskemaan opetuksen heikon laadun takia.

Koulutetutkin löytävät vain harvoin töitä. Ahmad Mohamed on valmistunut Jijigan yliopiston maataloustieteelliseltä linjalta. Valmistumisensa jälkeen hän on etsinyt yli vuoden töitä toistaiseksi onnistumatta.

”Haaveeni on löytää töitä, jotta voisin elättää itseni ja perheeni. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää kuitenkin synkältä, sillä työpaikkoja ei vain ole”, Mohamed kertoo. ”Monet nuoret ympärilläni ovat samassa tilanteessa.”

Tilanne vaikuttaa Mohamedin elämään monella tavalla.

”Kun ei voi elättää edes itseään, ei voi perustaa omaa perhettäkään”, hän huokaa.

Mohamedin mielestä ratkaisu tilanteeseen voisi olla oman yrityksen perustaminen. Se vaatisi kuitenkin yrittämiseen liittyviä taitoja ja mahdollisuuksia hankkia rahoitusta yrityksen perustamiseen.

Vaarallinen matka Eurooppaan paremman toimeentulon perässä houkuttelee

Koska mahdollisuudet toimeentulon hankkimiseen ja oman elämänsä parantamiseen ovat alueella heikot, monet nuoret haaveilevat muutosta muualle Etiopiaan tai ulkomaille. Se tekee heistä helppoja uhreja ihmiskauppiaille, jotka houkuttelevat nuoria Eurooppaan katteettomilla lupauksilla.

Godessa asuvan Aqil Modamedin poika on yksi monista parempaa elämää tavoittelemaan lähteneistä.

”Kun poikani oli ollut kadoksissa kymmenen päivää, saimme soiton Sudanista, jossa ihmiskauppiaat pitivät poikaani vankina. He vaativat meiltä 3000 dollarin lunnaita vapauttaakseen hänet”, Mohamed kertoo. ”Myimme maamme ja karjamme ja lainasimme sukulaisilta kerätäksemme rahat kasaan.”

Mohamedin poika päätti vapautumisen jälkeen jatkaa vaarallista matkaansa. Libyassa hän päätyi monien muiden Eurooppaan pyrkivien tavoin pidätyskeskukseen, jossa häntä pidettiin 14 kuukautta. Lopulta hän pääsi kotiin Maailman siirtolaisjärjestö IOM:n avulla.

”Onneksi onnistuin saamaan lainan, jolla ostin hänelle mopotaksin. Nyt hän voi ansaita rahaa itselleen ja koko perheelle”, Mohamed huokaa. ”Ilman tätä mahdollisuutta hän olisi varmaan lähtenyt uudestaan pyrkimään kohti Eurooppaa.”

Suomalaisesta Vamos-mallista tukea työllistymiseen

Diakonissalaitos pyrkii parantamaan nuorten mahdollisuuksia toimeentuloon Somalin alueella yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa ulkoministeriön rahoittamalla Nuorissa tulevaisuus -hankkeella. Vamos on Suomessa kehitetty toimintamalli, joka vähentää nuorten syrjäytymistä auttamalla heitä kiinnittymään yhteiskuntaan, koulutukseen ja työhön.

Mallia on kokeiltu Etiopian naapurimaassa Somaliassa kahden vuoden ajan ja monet koulutukseen siellä osallistuneista nuorista ovat sittemmin löytäneet työ- tai harjoittelupaikan tai perustaneet oman yrityksen. Etiopiassa koulutukset ovat alkaneet tänä vuonna.

Abdirahman Khalifa, Nuorissa tulevaisuus -hankkeen etiopialaisen kumppanijärjestö OWDA:n projektikoordinaattori, on itsekin Vamos-kouluttaja ja ollut mukana vetämässä Etiopian ensimmäisiä Vamos-koulutuksia.

”Vamos-koulutuksessa nuoret saavat tukea parempaan elämänhallintaan sekä työelämän edellyttämiä tietoja ja taitoja”, Khalifa kertoo. ”Olemme tähän mennessä järjestäneet kolme koulutusta, ja nuorilta saamamme palaute on ollut todella hyvää.”

”Heikkolaatuinen kouluopetus ei tarjoa nuorille työelämässä tarvittavia taitoja, joten työllistymisen mahdollisuuksia parannetaan myös ammatillisen täsmäkoulutuksen ja yrittäjyyskoulutuksen avulla sekä järjestämällä nuorille harjoittelupaikkoja”, Khalifa jatkaa.

Hybridikoulutusta Suomesta ja Somaliasta

OWDA:n ja hankkeen toisen etiopialaisen kumppanijärjestön Curiksen työntekijöistä koulutettiin Vamos-valmentajia hybridikoulutuksella, jota vetivät etäyhteydellä Vamos-valmentaja Emmi Hynninen ja Matti Cantell. Diakonissalaitoksen Somalimaan kumppanijärjestön Y-Peerin henkilökunta matkusti koulutuspaikalle Jijigaan jakamaan omia kokemuksistaan Vamos-mallin toteuttamisesta.

”Koulutukseen osallistuneet olivat innoissaan Vamos-mallista”, kertoo Hynninen. ”Toki ympäristö on Afrikan sarven maissa niin erilainen kuin Suomessa, että mallia pitää soveltaa paikallisiin olosuhteisiin. Tällä hetkellä paikalliset kumppanit pohtivat esimerkiksi, miten yksilövalmennusta voitaisiin soveltaa paikallisessa yhteisökeskeisessä kulttuurissa.”

Alueellinen yhteistyö tuo voimavaroja ja vakautta

Keskeisessä roolissa Diakonissalaitoksen ja sen etiopialaisten kumppanien yhteistyössä on vahvistaa kumppanijärjestöjen kykyä tukea nuoria myös jatkossa. Tämä tapahtuu paitsi kouluttamalla suoraan OWDA:n ja Curiksen henkilökuntaa myös tukemalla järjestöjen välistä yhteistyötä Afrikan sarven alueella.

Somalin osavaltiolla on pitkä yhteinen raja Somalian kanssa. Heimojen ja klaanien rajat eivät noudata valtiollisia rajoja, vaan monella Etiopian somalilla on sukulaisia rajan toisella puolella. Järjestäytyneempi rajat ylittävä yhteistyö on kuitenkin alueella vähäistä. Siksi Diakonissalaitoksen edistämä Somalimaan ja Etiopian Somalin osavaltion kumppanijärjestöjen välinen yhteistyö on luonteeltaan ainutlaatuista.

”Oli hyvin antoisaa kuulla Y-Peerin kokemuksista Vamos-mallin käytöstä Somalimaassa. Päätimme koulutuksen jälkeen käyttää vielä yhden ylimääräisen päivän toistemme toimintaan tutustumiseen ja kokemusten jakamiseen yleisemmälläkin tasolla”, OWDA:n Abdirahman Khalifa kertoo. ”Parhaillaan suunnittelemme vierailua Hargeisaan voidaksemme oppia Y-Peeriltä lisää ja suunnitellaksemme tulevaa yhteistyötä.”

Alueellisen yhteistyön rakentaminen edistää vakautta alueella, jolla on levottomuuksien täyttämä historia. Somalin osavaltio on pitkään ollut heimojen välisten ja maan rajojen ylittävien väkivaltaisten sotien taistelutanner. Tänäkin kesänä osavaltion luoteisosassa on ollut levottomuuksia, jotka liittyvät pitkäaikaiseen aluekiistaan naapuriosavaltio Afarin kanssa.

Joidenkin kannanottojen mukaan Etiopian keskushallinto olisi saattanut olla levottomuuksien takana hankaloittaakseen avustustarvikkeiden pääsyä Tigrayn konfliktialueelle.

Diakonissalaitoksen nuorten palvelukokonaisuus Vamos on perustettu vuonna 2008 tarkoituksenaan tukea kaikkein heikommassa asemassa olevia nuoria aikuisia. Vamoksen nuoret ovat koulun, työn tai toisinaan täysin palvelujärjestelmän ulkopuolella. Vamoksessa nuori saa oman valmentajan, jonka kanssa hänellä on aikaa lähteä suunnittelemaan omaa polkuaan omien tarpeiden ja tavoitteidensa mukaisesti kohti koulu- tai työelämää.

Vuonna 2021 Vamos tukee nuoria 13 paikkakunnalla Suomessa yksilö- ja ryhmämuotoisin valmennuksin. Vamos-mallia on sovellettu myös Namibiassa, Somaliassa, Italiassa ja Jordaniassa.