Syrjityt romaniyhteisöt aktivoituvat vaatimaan oikeuksiaan Romaniassa

Diakonissalaitoksen pitkäjänteinen tuki romanialaisissa kylissä parantaa romanien elinoloja ja vahvistaa heidän osallistumistaan itseään koskevaan päätöksentekoon.

Romanipojat hakevat vettä kylän yhteisestä vesipisteestä Mizilin kylässä Romaniassa.

Suuri osa Suomeen toimeentulon perässä saapuvista romaneista on lähtöisin Romaniasta. Monet heistä tulevat Valea Seacăn, Mizilin ja Giurgiun kylistä. Romanien olosuhteet ja mahdollisuudet parantaa niitä ovat näissä yhteisöissä äärimmäisen heikot: He asuvat köyhissä ja puutteellisissa oloissa, usein ilman vettä ja sähköä. Järjestelmällinen syrjintä estää monilta työn saannin ja vähentää koulunkäyntiä. Aikuisista monet ovat lukutaidottomia.

Diakonissalaitos pyrkii yhdessä paikallisen kumppanijärjestönsäE-Romnjan kanssa tukemaan näitä romaniyhteisöjä. Tarkoituksena on löytää pitkän aikavälin ratkaisuja elinolojen parantamiseen, jotta ihmisten ei olisi enää pakko lähteä etsimään elantoaan ulkomailta. Tätä tavoitellaan erityisesti tukemalla romanien mahdollisuuksia toimia paremmin omien oikeuksiensa puolesta.

Diakonissalaitoksen romanialainen yhteistyökumppani E-Romnja on romaninaisten oma ruohonjuuritason järjestö, jonka avulla romaniyhteisöjen kanssa voidaan työskennellä niiden sisältä käsin kestävän muutoksen rakentamiseksi. Erityisesti naisten ja tyttöjen tukeminen on tärkeää, sillä sen on todettu vaikuttavan myönteisesti koko yhteisöjen hyvinvointiin.

Koronapandemia vaikeutti muutoinkin syrjittyjen romanien tilannetta

Koronapandemia hankaloitti romanien tilannetta entisestään, ei vain Romaniassa, vaan kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin oli entistäkin vaikeampaa. Samaan aikaan matkustusrajoitukset tekivät muissa maissa tehtävästä epävirallisesta työstä mahdotonta, mikä vaikutti suoraan monien ihmisten toimeentuloon. Koska monet romanit eivät ole sosiaaliturvan piirissä, ruoka-apua tarvitsevien määrä romaniyhteisöissä kasvoi korona-aikana dramaattisesti.

Open Society -säätiön raportin mukaan koronapandemian aikana romaniyhteisöt eristettiin aiempaa tiiviimmin muusta väestöstä. Tietokoneiden ja verkkoyhteyksien puuttuessa koulua käyville romanilapsille ja -nuorille ei voitu tarjota etäopetusta. E-Romnjan hankekoordinaattori Anca Nican mukaan romaninaiset ovat kertoneet, että heidän koronaan sairastuneita sukulaisiaan on kohdeltu sairaalassa erittäin epäasiallisesti, eivätkä he ole etnisen taustansa vuoksi saaneet tarvittavaa hoitoa.

Monet koronavirustartunnalta suojautumisen keinot eivät ole olleet romaniyhteisöissä mahdollisia toteuttaa.

“Yhteisöjä ohjeistetaan käsien pesemiseen, mutta vesipisteiden puuttuessa se on vaikeaa. Keskeinen tavoite onkin ollut saada parannuksia vesihuoltoon yhteiskäyttöön tarkoitetuilla kaivoilla ja pumpuilla. Myös sosiaalisen etäisyyden tai karanteeniolosuhteiden mahdollistaminen on tiiviisti asutuissa yhteisöissä usein mahdotonta. Suuret perheet ja suvut asuvat yhdessä huoneessa, jossa ei välttämättä ole sähköä”, kertoo Anca Nica.

Romaniyhteisöt aktivoituivat vaatimaan oikeuksiaan

Toisaalta korona-aikana koettu epäoikeudenmukaisuuden syveneminen on saanut romanit ajamaan aktiivisemmin omia oikeuksiaan. Esimerkiksi Valea Seacăn köyhimmän ja syrjäisimmän alueen, Palamidan, ainoa julkinen juomavesipiste oli vuoden 2020 alkupuoliskon ajan rikki. Koska paikalliset viranomaiset kieltäytyivät korjaamasta vesipumppua, kylän naiset järjestäytyivät ja menivät kaupungintalolle vaatimaan vesipisteen korjaamista välittömästi.

Myös E-Romnjan työntekijä lähetti kirjeen kaupunginjohtajalle alleviivaten, että ihmisten perustarpeiden laiminlyönti tällä tavalla on laitonta ja moraalitonta. Vaikuttamistyö tehosi, ja vesipumppu korjattiin seuraavana päivänä. E-Romnja onkin keskittynyt korona-aikana varmistamaan, etteivät viranomaiset käytä pandemiaa tekosyynä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien perusoikeuksien rikkomiseen.

Eräässä toisessa tapauksessa poliisi jätti alaikäiseen romaninaiseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimatta. Tämän seurauksena joukko romaninaisia ryhtyi protestoimaan poliisiaseman edessä. Kansallinen media kiinnostui tapauksesta ja lopulta oikeusasiamies puuttui asiaan.

Yhteisökeskukset tukevat hyvinvointia ja paikallisdemokratiaa

Koronapandemia nosti esiin myös muunlaisia Diakonissalaitoksen ja E-Romnjan pitkäjänteisen työn tuloksia. Valea Seacăn kylään aiemmin perustetun yhteisökeskuksen merkitys kokoontumispaikkana ja yhteisön vaikuttamistoiminnan suunnittelussa korostui entisestään. Parin kuukauden koronarajoituksista johtuvaa sulkua lukuun ottamatta keskuksessa tarjoiltiin kaksi kertaa viikossa lämmin ateria noin sadalle lapselle ja aikuiselle, mikä helpotti aliravitsemusongelmaa. Keskuksessa kävijöistä suurin osa on äärimmäisessä köyhyydessä eläviä yksinhuoltajaäitejä ja heidän lapsiaan.

Merkittävä saavutus oli myös Valea Seacăn mallin mukaisen yhteisökeskuksen perustaminen myös Mizilin kylään vuoden 2020 alussa. Tämäkin keskus toimii paikallisten naisten koordinoimana ja tilan käytöstä ja sen säännöistä sovittiin kaikkien yhteisön jäsenten kesken.

Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksia sekä esimerkiksi lasten oikeuksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä teemakoulutuksia pystyttiin jatkamaan kylissä paikallisin voimin myös pandemian aikana. Tärkeässä roolissa oli myös lasten ja nuorten koulunkäynnin tukeminen sekä asuinolosuhteiden ja toimeentulon parantaminen.

Viranomaisyhteistyön kehittäminen on tärkeää

Romaniassa viranomaiset suhtautuvat usein hyvin ennakkoluuloisesti, jopa rasistisesti romaniyhteisöihin. Toisinaan jopa poliisi, palokunta tai ensihoitajat kieltäytyvät tulemasta romaniyhteisöjen alueelle edes hätätilanteessa.  Diakonissalaitoksen ja E-Romnjan työn keskeinen osa-alue onkin viranomaisten asenteisiin vaikuttaminen ja romaniyhteisöjen sekä viranomaisten kohtaamisten järjestäminen.

E-Romnja järjestää säännöllisesti tilaisuuksia, joissa romaniyhteisön jäsenet pääsevät keskustelemaan paikallisten poliisiviranomaisten, sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden tai kunnallisten luottamushenkilöiden kanssa. Myös romaninaisten keskinäistä verkostoitumista tuetaan ja heidän tietämystään omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksista niiden puolustamiseen kasvatetaan.

”Työmme vahvistaa demokratiaa ja romanien osallistumista niin paikallisella kuin kunnallisella ja kansallisella tasolla Romaniassa. Sitä kautta romanit, erityisesti romaninaiset ja -tytöt, saavat mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kun tuemme samalla kumppanijärjestöämme E-Romnjaa, romanien äänet tulevat hiljalleen osaksi laajempaa kansalaisyhteiskuntaa Romaniassa”, kertoo Diakonissalaitoksen ohjelmakoordinaattori Maria Dorofte.