Taloustaitovalmennus tukee nuorten rahataitoja

Ensimmäinen taloustaitovalmennus on alkamassa Vamos Helsingin Starttityöpajalla. Nuoret ja vapaaehtoiset taloustaitovalmentajat silmäilevät toisiaan uteliaina. Nuoret pohtivat mielessään, onko luvassa pankkijargonia ja käyrien katselua power pointista. Kummallakaan vapaaehtoisella ei olekaan pukua päällä, toisin kuin oletettiin. Vapaaehtoisia mietityttää, osaavatko he antaa nuorille sellaista opetusta, josta heille on oikeasti hyötyä.

Taloustaitovalmennusta järjestettiin nuorille kanssa kaksi kertaa. Kahden puolitoistatuntisen aikana taloustaitovalmennuksissa ehditään käydä laajasti erilaisia aiheita läpi. Nuoret pohtivat muun muassa:

• omaa rahasuhdettaan
• hankintojen tekemistä
• tutustuivat opintolainaan ja korkoihin sekä
• laativat pitkän ja lyhyen aikavälin unelmia säästämisen suhteen.

”Nuorten ikähaitari oli melko iso, joten nuorten lähtötason määrittely oli vaikeaa, ettei tule ihan perusasioita kerrattua”, pohtivat Suvi ja Veli-Pekka. Taloustaitovalmentajat päätyivät tekemään avauksia eri aiheista, joista kiinnostavimpiin nuoret tarttuivat. ”Viime kerta oli hyödyllinen,” nyökyttelee yksi nuori valmennusten aiheista tiedustellessa. Korkoihin ja opintolainaan liittyvät teemat ovat osalle tästä porukasta ajankohtaisia lähitulevaisuudessa.

Keskustelu ja tehtävät auttavat orientoitumaan aiheeseen

Joillekin nuorille istuminen paikoillaan pitkään tuottaa vaikeuksia. Monilla ryhmissä olevilla nuorilla on erilaisia haasteita esimerkiksi keskittymisen ja väsymyksen kanssa. Siksi keskustelun tueksi on tarjolla monipuolisesti erilaisia konkreettisia tehtäviä, jotka tukevat keskittymistä. ”Osa nuorista lähti hyvin mukaan keskusteluun, hiljaisemmille taas kirjoitustehtävät toimivat paremmin,” vapaaehtoiset kertovat. Nuoret arvostivat valmennusten keskustelevaa otetta ja vuorovaikutusta vapaaehtoisten kanssa. ”Tosi mukavia ihmisiä,” kiittelee yksi nuori vapaaehtoisia. ”Valmennus oli keskustelevaa, vaikka osa meidän porukasta onkin ujoja,” komppaa toinen nuori.

”Työelämän ulkopuolelle putoavista nuorista uutisoidaan paljon. Nuorten tapaaminen konkretisoi sen, ettei ulkopuolelle putoaminen ainakaan älykkyydestä ole kiinni.”

Niin vapaaehtoisille kuin nuorillekin jäi taloustaitovalmennuksista positiiviset fiilikset. ”Tuli henkilökohtaisesti tosi hyvä fiilis siitä, että pystyi olemaan jeesinä, nuoret olivat tosi fiksuja,” kehuu Suvi valmennukseen osallistuneita nuoria. ”Mietin kyllä, miksen ole osallistunut aiemmin,” tuumaa Veli-Pekka. ”Moni ei ehkä ole miettinyt asiaa, tai ehkä kaikille ei ole selvää, millaista vapaaehtoisena toimiminen käytännössä on.” Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että mahdollisuus osallistua yhdessä tutun kollegan kanssa madaltaa kynnystä ilmoittautua mukaan.

Rahasuhde on kuin ystävyyssuhde

Suomalaiset nuoret pärjäsivät hienosti 2018 Pisa-testin talousosaamista mittaavassa osiossa. Mutta nuorten taloustietämyksessä ja asenteissa omaa taloutta kohtaan on toivomisen varaa. Sen osoittaa vastikään julkaistu artikkeli ‘Suomalaisten talousosaaminen tarkastelussa’.

Vapaaehtoiset toivovatkin, että kaikki nuoret oppisivat suunnitelmallisuutta rahankäytössä; katsomaan, mitä asiat maksavat ja ymmärtämään, kuinka paljon rahaa on käytettävissä. ”Suhde rahaan kehittyy läpi elämän, eikä se pysy koko ajan samanlaisena. Omaa rahasuhdetta pitää tarkastella ja ylläpitää jatkuvasti. Jos raha-asiat ovat joskus menneet solmuun, ei se ole maailmanloppu, suhdetta rahaan voi kehittää koko elämän ajan. Rahasuhde on kuin ystävyyssuhde; sitä pitää huoltaa.” Suvin rahasuhdefilosofiasta voivat ottaa oppia niin nuoret kuin aikuisetkin.

Kirjoittaja Eeva Piha työskentelee Taloustaitohankkeen projektipäällikkönä.

Diakonissalaitoksen ja pankkien yhteinen Taloustaitohanke opettaa oman talouden hallintaa 16-29-vuotiaille nuorille. Toiminnan mahdollistavat Danske Bank, Nordea, OP ja Suomen Pankki. Taloustaitohanke viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan.