Talven lähestyminen lisää avun tarvetta Ukrainassa

Diakonissalaitos jatkaa hätäavun toimittamista haavoittuvassa asemassa oleville ukrainalaisille. Ilmojen kylmetessä etenkin majoituksen järjestäminen maan sisäisille pakolaisille on tärkeää. Diakonissalaitoksen pitkäaikainen kumppanijärjestö, ukrainalainen Roma Women Fund Chiricli, pitää huolta vaikeimmassa asemassa olevista ihmisistä eri puolilla maata.

Roma Women Fund Chiriclin vapaaehtoiset jakavat lämmintä ruokaa tarvitseville eri puolilla Ukrainaa.

”Avun tarve Ukrainassa on edelleen suuri. YK:n arvioiden mukaan lähes 18 miljoonaa ukrainalaista ei pärjää tällä hetkellä ilman humanitaarista apua”, sanoo Diakonissalaitoksen kansainvälisen työn kehittämispäällikkö Anca Enache. ”Maasta on paennut noin 7 miljoonaa ihmistä ja lähes yhtä monta on maan sisäisinä pakolaisina”, hän jatkaa.

Ilmojen kylmeneminen huonontaa tilannetta entisestään. ”Talven lähestyessä asumisen järjestäminen maan sisäisille pakolaisille on kiireellisintä. Useimmat maan sisäiset pakolaiset asuvat hätämajoituksessa tai sukulaisten ja tuttavien luona, mutta jotkut romaniperheet ovat majoittuneet jopa metsään tilapäismajoitteisiin”, kertoo Roma Women Fund Chiriclin projektikoordinaattori Julian Kondur.

Asunnoista on pulaa eikä niitä vuokrata kaikille

Chiricli järjestää Diakonissalaitoksen tuella pakolaisille tilapäisiä majapaikkoja talveksi, sillä isommat rakennusprojektit eivät ehtisi valmistua ennen kylmän tuloa. Pidemmällä aikavälillä kotinsa menettäneille pitäisi kuitenkin pystyä järjestämään pysyvä asunto. Tilannetta vaikeuttaa se, että asuintaloja on tuhoutunut paljon Venäjän pommituksissa.

”Vaikka asuntoja olisikin tarjolla, ei niitä välttämättä vuokrata romaniperheille syvään juurtuneiden ennakkoluulojen vuoksi. Monet pakenemaan joutuneet romaniperheet suunnittelevatkin lähtevänsä muualle Eurooppaan, koska uskovat kunnon majoituksen löytämisen ennen talven tuloa olevan siellä helpompaa”, Julian Kondur kertoo.

Myös sähköstä, lämmöstä ja jopa vedestä saattaa tulla talvella pulaa Ukrainassa. Venäjä on jo tuhonnut paljon maan energiainfrastruktuuria ja pyrkii edelleen kohdistamaan ilmaiskujaan muun muassa vesi- ja sähkölaitoksiin.  Maakaasun saanti on vaikeutunut joka puolella Eurooppaa, ja venäläiset ovat vallanneet Zaporižžjan ydinvoimalan, joka on tuottanut suuren osan Ukrainan sähköstä. Jos Venäjä tekee laitoksen toimintakyvyttömäksi tai siirtää sen tuottaman sähkön omassa hallinnassaan oleville alueille, vähenee Ukrainan sähköntuotanto merkittävästi.

Paenneet tarvitsevat ruokaa ja neuvontaa

Kesäkuukausien aikana Chiricli on kanavoinut Diakonissalaitoksen kautta annettua hätäapua jakamalla noin tuhannelle maansisäisenä pakolaisena olevalle perheelle ruokaa ja hygieniatarvikkeita Uzhorodin, Lvivin, Beregovon, Odessan, Izmailin ja Kiliyan alueilla. Samalla järjestö on auttanut yli 200 romaniperhettä poistumaan Ukrainasta. Ensisijaisia kohdemaita ovat olleet Puola, Saksa ja Moldova.

Lämpimiä aterioita jaetaan edelleen Kiovassa, Odessassa, Harkovassa ja Tšernihivissä, yhteensä yli 1000 ateriaa päivässä. Noin 3 000 henkeä on saanut neuvontaa esimerkiksi henkilöpapereiden hankintaa, sisäisen pakolaisen aseman saamista tai muita palveluja koskien.

Sodan pitkittyessä maan sisäisten pakolaisten pitäisi pystyä jatkamaan elämäänsä paikkakunnilla, joille he ovat tilapäisesti asettuneet.

”Olisi tärkeää, että maan sisäisille pakolaisille löytyisi mitä tahansa työtä. Paitsi että se antaa ihmisille mahdollisuuden elättää itsensä, työ on myös keino kotoutua uudelle alueelle, jonne sota on pakottanut siirtymään”, sanoo Julian Kondur.

Ihmisoikeustilanteen seuraaminen on tärkeää

Rauhan aikaan Chiriclin työ keskittyi syrjityn romanivähemmistön ihmisoikeustilanteen parantamiseen. Tämä työ jatkuu edelleen hätäavun rinnalla. Chiricli raportoi romanien ihmisoikeustilanteesta Ukrainassa muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle Etyj:lle sekä EU:n eri instituutioille. Ihmisoikeusloukkauksia on paljastunut esimerkiksi alueilta, joilta Venäjä joutui vetäytymään syyskuussa.

”Ukrainan armeijan vapauttamilla alueilla etelässä, Hersonin lähellä sijaitsevassa Nova Kakhovkassa selvisi, että venäläiset sotilaat olivat etsineet nimenomaan romaniperheitä ja ryöstäneet heidän karjaansa ja arvotavaroitaan. Monet perheet olivat myös joutuneet kärsimään valloittajien väkivallasta”, kertoo Julian Kondur.

Ihmisoikeustilanteen seuraaminen ja vähemmistöryhmien oikeuksien puolesta vaikuttaminen on tärkeää niin sodan kuin rauhan aikana. ”Työ ehkäisee ihmisoikeusloukkauksia ja myös laajempia etnisiä konflikteja”, sanoo Diakonissalaitoksen kansainvälisen toiminnan kehittämispäällikkö Anca Enache.

Pakolaiskeskus Moldovan Greblestissä vastaanottaa Ukrainasta pakenevia

Diakonissalaitoksen hätäavun tuella autetaan edelleen myös Ukrainasta Moldovaan paenneita vammaisia ja romaniperheitä. Diakonissalaitoksen pitkäaikainen kumppanijärjestö Moldsolidaritate perusti keväällä keskuksen pakolaisille, jotka eivät tilojen esteellisyyden tai syrjinnän vuoksi voineet hakea turvaa muualta.

Huhtikuussa toimintansa aloittanut keskus on majoittanut tähän mennessä 507 henkilöä, joista 238 oli romaniperheitä lapsineen, 198 vammaista ja 71 henkilökohtaista avustajaa. Greblestin kunta tarjoaa tilat keskukselle, mutta toimintakulut rahoitetaan hätäapukeräyksen tuotoilla.

”Vaikka sodan pitkittyminen alkaa jo uuvuttaa niin ukrainalaisia itseään kuin auttajia muissa maissa, on tärkeää, että emme unohda ukrainalaisten hätää erityisesti nyt talven lähestyessä”, sanoo Enache. ”Venäjää vastaan puolustautuva Ukraina ei pysty pitämään huolta kansalaisistaan ilman mittavaa ulkomailta tulevaa apua.” Ulkomaisen tuen jatkuminen on tärkeää myös köyhässä Moldovassa, jonka Ukrainan-vastaisen rajan on ylittänyt yli puoli miljoonaa pakolaista.

Vähemmistöt eivät ole vain hätäavun kohteita vaan myös sen antajia

Jo ennen sotaa romaniväestö nähtiin niin Ukrainassa kuin Moldovassakin pikemminkin päätöksenteon kohteina kuin aktiivisina toimijoina ja päättäjinä. Sama ajattelutapa heijastuu nyt humanitaariseen työhön. Diakonissalaitos haluaa edistää päinvastaista näkemystä.

”Romanien merkityksellinen osallistuminen ammattilaisina ja johtajina on työmme kulmakivi, myös kriisitilanteissa kuten tällä hetkellä Ukrainassa. Toivomme, että kaikki humanitaarisen työn tekijät Ukrainassa ottaisivat huomioon romanivähemmistön olosuhteet ja heitä edustavien järjestöjen neuvot antaessaan hätäapua”, sanoo Enache.

Diakonissalaitoksen hätäapua koordinoivan Maria Doroften mukaan on tärkeää, että romanivähemmistöön kuuluvat ihmiset ja romanijärjestöt kuten Chiricli suunnittelevat ja antavat hätäapua, sillä heillä on pitkä kokemus työskentelystä romaniyhteisöjen kanssa. ”Romanitaustaiset toimijat jakavat myös tärkeää tietoa muille humanitaarisille toimijoille ja Ukrainan viranomaisille, jotta heidänkin apunsa voisi saavuttaa paremmin eri vähemmistöryhmät. Vähemmistöjen mukanaolo hyödyttää kaikkia”, Dorofte jatkaa.