Tehdään kannattava sijoitus nuorten tulevaisuuteen

Suomessa ei ole tällä hetkellä ole riittävästi integroituja ja val­takunnallisesti kattavia palveluja, joissa työn ja koulutuksen ulkopuolella elävän nuoren tilanne otettaisiin kokonaisvaltaisesti haltuun ilman järjestelmän siiloja, kirjoittaa palvelualuejohtaja Terhi Laine.

Terhi Laine.

Viime vuosina Suomessa on ollut nousukausi ja työllisyysaste on kohonnut. Tämän seurauksena työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on laskenut vuoden 2015 jälkeen. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomessa oli 38 000 20–24-vuotiasta ja 45 000 25–29-vuotiasta nuorta työn ja koulutuksen ulkopuolella vuoden 2018 lopussa Näitä nuoria kutsutaan NEET-nuoriksi (Not in Education, Employment or Training). Linkistä avautuu pdf-tiedosto.

NEET-nuorten ryhmä ei ole yhtenäinen. Osa nuorista viettää välivuotta, on armeijassa tai lukee pääsykokeisiin. Moni pääsee eteenpäin ilman tukea, osalle riittää työvoimatoimistojen, ohjaamojen ja julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden apu.

Arvioilta 20 000 nuorta elää elämäntilanteessa, jossa he tarvitsevat tehostettua tukea. He hyötyisivät intensiivisestä tuesta kohti koulutus- ja työelämän polkuja.

Samalla ehkäistäisiin näiden nuorten tulevien lasten syrjäytymistä ylisukupolvisesti. Pitkällä tähtäimellä nuorten huomioiminen toisi myös suurimmat julkistalouden säästöt. Kun nuori jää työmarkkinoiden ulkopuolelle siitä aiheutuu julkishallinnolle arviolta 370 000 euron kustannukset verrattuna koulutuksen hankkineisiin ja työmarkkinoille kiinnittyneisiin.

Nuorten tulevaisuus –  nuorten tilanteen haltuunottoa

Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävästi integroituja ja val­takunnallisesti kattavia palveluja, joissa työn ja koulutuksen ulkopuolella elävän nuoren tilanne otettaisiin kokonaisvaltaisesti haltuun ilman järjestelmän siiloja.  Nuorten toiveena on usein matalan kynnyksen palvelut.

Nuori tarvitsee kokonaisvaltaista tukea, nuoren tarpeesta lähteviä palveluja, eikä ainoastaan työpaikan tarjoamista.

16–29-vuotiaat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, jotka käyttävät useita palveluja ovat tyypillisesti peruskoulun varassa ilman toisen asteen tutkintoa tai heillä on jäänyt peruskoulu kesken. Nuorilla on sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia, mikä kuvaa ongelmien kasaantumista. Nuoren toimintakyvyn alentuessa, hänen voi olla vaikea löytää itselleen sopivia palveluita. Tärkeää on nuoren kasvuprosessin yksilöllinen huomioiminen ja tukeminen sekä monialainen yhteistyö.

Nuorilla on usein halu päästä eteenpäin, kunhan heille tarjotaan oikeanlaisia ja oikea-aikaisia mahdollisuuksia. Joskus jopa tieto siitä, että matalan kynnyksen palveluja on tarjolla auttaa nuorta eteenpäin. Ratkaisuna ovat nuoren ympärille rakentuva moniammatillinen palveluintegraatio ja valmennus, joka tukee nuoren arjessa selviytymistä.

Vastuunottoa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostaminen lakialoitteen mukaisesti 25-vuoteen mahdollistaa tuen niille nuorille, jotka ovat olleet sijoitettuina ennen täysi-ikäiseksi tuloa. Lisäksi tarvitaan nimetty vastuutaho, joka ottaa koppia niistä 20 000 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella elävistä nuorista, jotka elävät kaikkein vaikeimmassa asemassa viimesijaisen sosiaaliturvan varassa tai jopa sen ulkopuolella. Vastuutaho voi olla myös kolmannen sektorin toimija, jolla on kokemusta ja näyttöä vastavasta työstä.

Kaikkein vaikeimmassa asemassa elävien 20 000 nuoren intensiiviseen tukemiseen ja nuorilähtöiseen palveluintegraatioon tarvitaan 60 miljoonaa euroa  hallituskaudella 2019-2023. Tämä raha tulee takaisin tulevina vuosina julkisten palveluiden säästöinä ja verotuloina, kun nuoret siirtyvät koulutus- ja työurille.

Ratkaisu katkaisee ylisukupolvista syrjäytymistä NEET-nuorten nykyisten ja tulevien lasten näkökulmasta ja tarjoaa mahdollisuuden ihmisarvoiseen huomiseen jokaiselle nuorelle.

Terhi Laine
palvelualuejohtaja, VTT
Vamos ja työllisyys
Helsingin Diakonissalaitos

Lähteet

Aaltonen S., Berg P., Ikäheimo S. (2015) Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nuorisotutkimusseura.

Gissler, M., Larja, L., Merikukka, M., Paananen, R., Ristikari, T., Törmäkangas, L., (2016) NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Luettu 16.1.2019.

Harkko J., Lehikoinen T., Lehto S., Ala-Kauhaluoma M. (2016) Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi? Nuorten syrjäytymisriskit ja aikuisuuteen siirtymistä tukeva palvelujärjestelmä. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 144.

Hilli, P., Ståhl, T., Merikukka, M., Ristikari T. (2017) Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmissa. Yhteiskuntapolitiikka 82 (6), 563-675. OKM, TEM, STM (2019) Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat (NEET) nuoret, katsaus tilanteeseen ja toimenpiteisiin. Luettu 20.2.2019.

Paananen, R., Ristikari, T., Merikukka, M., Rämö, A., Gissler., M. (2012) Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Raportti 52.

Surakka, A., Kuvaja-Köllner, V., Paananen, R. (2017) Valmennuspaja Mahiksen vaikutusten ja kustannusten tarkastelua. ”Aina saa tulla ja voi puhua mistä vaan – luottamuksella” Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Puheenvuoro 10.

Artikkeli on julkaistu maaliskuussa 2019. Asia on edelleen ajankohtainen kun artikkelia editoitiin kolme vuotta myöhemmin.