Tukialus-hankkeen tulokset 2019-2021

Tukialus-hankkeen ensimmäinen hankekausi (2019–2021) on päättynyt. Tässä kerromme kehittämishankkeen kuulumisia ja teemme näkyväksi hankekauden tulokset vuosien 2019-2021 osalta.   

Tukialus on STEA:n rahoittama ja Diakonissalaitoksen ylläpitämä hanke, joka tarjoaa kynnyksetöntä tukea kaikista heikoimmassa asemassa eläville, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville ihmisille. Työtä tehdään sosiaalisella kärjellä, se on luonteeltaan etsivää ja jalkautuvaa, ja sitä toteutetaan kohderyhmän omassa toimintaympäristössä, kadulla. Tukialus on toiminut vuosina 2019–2021 Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa, sekä Jyväskylässä, jossa osahanketoteuttajana toimi Sovatek-säätiö.

Tukialus-hankkeessa työtä toteutetaan työpareina. Hankkeen ammattilaiset on rekrytoitu siten, että sosiaali- tai terveydenhuoltoalan tutkinnon lisäksi ainakin toisella työparista on myös oma toipumiskokemus. Sen lisäksi vertaistyöntekijät osallistuvat kiinteästi hankkeen toimintaan. Alun perin ajatuksena oli, että kadulle jalkaudutaan etupäässä ammattilaisen ja vertaisen muodostamissa työpareissa, mutta korona-aikana vertaistyöntekijöiden toimintaa kuitenkin rajoitettiin turvallisuussyistä siten, että ainoastaan ammattilaiset osallistuivat kenttätyöhön. Hankekaupungeista Helsingissä on toiminut 100 % työpari, Lahdessa, Tampereella ja Jyväskylässä on taas työskennelty 50 % työpanoksella. Vuonna 2021 Jyväskylään saatiin kuitenkin toiselle ammattilaisista 100 % työaika. Kenttätyötä on arviolta tehty Helsingissä noin 30–35 tuntia viikossa, Tampereella 12–18 tuntia viikossa, Jyväskylässä 15–20 tuntia viikossa ja Lahdessa 4–8 tuntia viikossa. Työtä on tehty pääosin arkipäivisin, liukuvalla työajalla, työryhmän työssäjaksaminen huomioiden. Hankkeessa on toiminut 100 % työajalla projektipäällikkö / lähiesihenkilö, joka on tehnyt ajoittain myös kenttätyötä.

Punainen rinkka mahdollistaa kenttätyön sujuvuuden

Hankkeen ammattilaiset kantavat mukanaan rinkkoja, joiden sisältö mahdollistaa kenttätyön sujuvuuden. Täyteen pakattuna rinkka on noin 10 kg painoinen. Rinkat sisältävät kannettavan tietokoneen, valmiiksi pakattuja puhtaita pistosvälineitä, pienen määrän ensiaputarvikkeita, naisten hygieniatuotteita, seksuaaliterveysvälineitä, välipalaa, toimistotarvikkeita, käsidesiä, viiltosuojahanskat, maskeja ja toisinaan myös lahjoituksena saatuja tavaroita, kuten villasukkia tai hygieniatuotteita. Lisäksi työntekijöillä on käytössään älypuhelimet, joilla tietokoneisiin saadaan verkkoyhteys sekä konsernin kuvallinen henkilökortti.  Kohderyhmän liikkumisen tueksi työntekijöillä on ollut käytössään kaupunkikohtaiset bussiliput sekä erityistilanteita varten taksikortteja. Punaisen, helposti tunnistettavan rinkan lisäksi työntekijät eivät ole kantaneet mitään ulkoisia merkkejä siitä, mitä he tekevät työkseen. Näin on pyritty välttämään kohdattujen leimaantumista palvelun asiakkaaksi.

Tukialus-hankkeen työntekijät tarjoavat apua kohdatun omista toiveista ja lähtökohdista käsin, huomioiden sosiaaliset, fyysiset ja psyykkiset ulottuvuudet. Kuten etsivälle ja jalkautuvalle työlle on tyypillistä, toisinaan kohtaamiset ovat jääneet kertaluonteisiksi, mutta usein ne myös ovat johtaneet pitkäaikaiseen yhteydenpitoon, tukemiseen, ohjaamiseen ja rinnalla kulkemiseen läpi kriisiytyneiden elämäntilanteiden. Riittävän pitkäaikainen kannattelu onkin ensiarvoisen tärkeää kohderyhmän usein pahasti solmuun menneitä elämäntilanteita selviteltäessä. Tukialus-hankkeessa vuorovaikutukseen on kiinnitetty alusta pitäen erityistä huomiota ja sen saaman positiivisen palautteen myötä hankkeessa on kehitetty ”aktiivisen kohtaamisen malli”. Malli luo rungon ja periaatteet vuorovaikutussuhteelle, joka kunnioittaa kohdatun ihmisen tarpeita ja valintoja, mutta samalla kuitenkin myös siirtää ammattilaiselle vastuuta suhteen ylläpidosta.

Tukialus on verkostoitunut laajasti ja ollut osallisena vaikuttamistyössä, jolla on pyritty tukemaan kohderyhmän ihmisten arkea ja oikeuksia. Jokaisen Tukialus-kaupungin alueellinen toimintaympäristö on hieman erilainen, sekä rakenteellisesti että kohderyhmän oman alakulttuurin osalta. Yhteistyötä on kussakin kaupungissa tehty tiiviisti myös kenttätasolla. Näin on yhdessä kyetty luomaan myös uusia, toimivia käytänteitä. Kaikkiaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden kenttä kuitenkin hahmottuu katutasolta katsottuna varsin pirstaleisena. Ongelmat ovat pääsääntöisesti rakenteellisia. Huolta aiheuttaa esimerkiksi se, että saatavilla olevat kiinteät palvelut vaativat   usein huomattavasti parempaa toimintakykyä, kuin mitä Tukialuksen kohderyhmällä on.

Tavoitteena toimintakyvyn tukeminen ja palauttaminen

Tukialuksen kohderyhmän ihmisten ongelmat ja toimintakyky ovat yksilöllisiä, ja saattavat vaihdella rajusti jopa päivästä riippuen. Erilaisten haasteiden kirjo kattaa usein kaikki elämän osa-alueet. Toisinaan voidaan puhua jopa elämänhallinnan kokonaisvaltaisesta menettämisestä, jolloin myös välttämättömimpien perustarpeiden tyydytys, kuten ruoka ja lepo, on sivuutettu. Arjenhallinnan haasteina taas näyttäytyvät tilanteet, joissa ihmisen arkiset, välttämättömät tapaamiset tai talousasiat jäävät hoitamatta. Kun elämän- ja arjenhallinta eivät toimi, ollaan väistämättä tilanteessa, jossa palvelujärjestelmä ei enää tavoita ihmistä. Tukialus-hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista on ollut toimintakyvyn tukeminen ja palauttaminen palveluverkoston tuella siten, että ihminen oppii ja uskaltaa ryhtyä hoitamaan omia asioitaan. Useat hankkeessa kohdatut ihmiset ovat tarvinneet rinnalla kulkijaa, joka auttaa jäsentämään elämäntilannetta sekä toimii tulkkina ja oppaana palveluverkostossa. Ilman tämänkaltaista tukea asiat jäävät usein pitkäaikaisesti hoitamatta, jolloin ne väistämättä kasaantuvat aiheuttaen lisää erilaisia ongelmia. Myös nykyinen pandemiatilanne on heijastunut kenttätyöhön ja päihdekulttuuriin monella tapaa. Ihmiset kadulla ovat nyt huonovointisempia sekä henkisesti että fyysisesti kuin Tukialus-hankkeen aloittaessa vuonna 2019. Kohdattujen ihmisten ongelmat ja haasteet ovat entistä vaativampia ja tukea tarvitaan yhä useammalle elämän osa-alueelle. Kiinteät palvelut ovat vähentyneet ja niiden tavoitettavuus on kohderyhmän näkökulmasta heikentynyt.

Kenttätyön pioneereilla on hiljaista tietoa

Tukialus-hankkeen ammattilaiset ovat kokeneet työn sekä inspiroivaksi, intensiiviseksi että vaativaksi. Työssäjaksamista on pyritty parantamaan muovaamalla hankkeen rakenteita tarpeita paremmin vastaaviksi. Työryhmän kokemuksen mukaan työhön perehtyminen kestää noin vuoden. Työryhmän jäsenissä on korostunut korkea työmotivaatio, ammatillisuus, innovatiivisuus sekä periksiantamattomuus auttaa kohderyhmän ihmisiä. Työn rajaamisen opettelu sekä selkeät rakenteet ovat osoittautuneet turvallisuutta luoviksi ja erityisen tarpeellisiksi tekijöiksi. Työparit ovat saaneet hankekauden edetessä tilaa toteuttaa työtään autonomisesti, omia vahvuuksiaan hyödyntäen, ja tästä on saatu hyviä tuloksia. Työn sisältöä on kehitetty läpi hankekauden paremmin tarpeitaan vastaavaksi. Vaikka suunnittelulle oli varattu rakenteissa aikaa, kokemus osoittaa, että usein hyvät ideat ja muutostarpeet nousevat esiin arkisen työn lomassa. Kenttätyöntekijät voi yhtäältä nähdä pioneereiksi, joilla on varsin ainutlaatuinen kokemus ja ymmärrys kohderyhmän ihmisten arjesta sekä esimerkiksi palvelujärjestelmän tavoitettavuudesta. Tätä hiljaista tietoa on kuitenkin ollut ajoittain haastavaa välittää eteenpäin jopa päihdetyön kentällä.

Tämän luonteinen etsivä ja jalkautuva kenttätyö on usein raskasta ja kuormittaa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Fyysistä kuormittavuutta on pyritty Tukialus-hankkeessa vähentämään hyvillä työvälineillä, kuten ergonomisilla rinkoilla. Työntekijöiden psyykkistä jaksamista on tuettu säännöllisillä työnohjauksilla sekä koulutuksella. Myös kriisityönohjaus on ollut tarpeen mukaan käytössä ja sitä on hyödynnetty työterveyshuollon palveluiden ohella. Vaikka työn psyykkinen kuormittavuus oli huomioitu jo hankkeen rakenteissa, on jatkohankkeessa siihen kiinnitettävä huomattavasti enemmän huomiota ennen kaikkea uusia työntekijöitä perehdytettäessä.

Linkkejä aihepiiristä tehtyihin opinnäytetöihin ja tutkimuksiin:

Nelick Laura ja Setälä Ninja, YAMK-opinnäytetyö, sosionomi, Diak 2020: Kun palvelujärjestelmä sulkee ulos: Tukialus-hankkeen etsivä ja jalkautuva työ päihteidenkäyttäjien tukena.

Leskinen Aura, AMK-opinnäytetyö, sosionomi, Metropolia 2020: Vertaistoimijoiden kokemuksia Tukialus-hankkeen toiminnasta osallisuuden näkökulmasta.

Pihlaja Tanja, AMK-opinnäytetyö, sosionomi, Laurea 2019: Palvelukartta -Tampereen matalan kynnyksen sosiaali-, päihdeja mielenterveyspalvelut 

Pihlaja Tanja, Innokylä 2021: Aktiivinen kohtaaminen

Berg Päivi ja Myllyniemi Sami, Nuorisobarometri 2020 (viittaus Tukialuksen työhön s. 163-168): Palvelu pelaa!