Nuoren ääni: Työpajatoiminta antoi syyn lähteä kotoa

”Työpajatoiminta ja siinä syntynyt oma pieni yhteisö on auttanut luomaan turvallisen ympäristön, jossa olen saanut harjoitella sosiaalisia taitoja, tunteiden käsittelyä ja lähiympäristöön tutustumista”, kertoo sosiaalisesta ahdistuksesta kärsinyt Salla. Hänen mielestään yksi ratkaisu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on vertaistuki.

Työpajatoiminnan kautta tarjottu vertaistuki ja ryhmätoiminta ovat olleet minulle merkittävä apu sosiaaliseen ahdistukseen. On ollut tärkeää huomata, että pajalla minua oikeasti odotetaan. Ei siinä viitsi keksiä mitään tekosyitä olla tulematta, niin kuin yleensä teen. Pajatoiminnassa syntynyt oma pieni yhteisö on auttanut luomaan turvallisen ympäristön, jossa olen saanut harjoitella sosiaalisia taitoja, tunteiden käsittelyä ja lähiympäristöön tutustumista. Sosiaalinen ahdistus helpottui, kun asioita on saanut harjoitella yhdessä.

Toimintaan osallistumisen suurin este on pelko

Omasta kokemuksesta vertaistuellisiin ryhmiin on helppo osallistua, kun tietää, että valtaosa muista painii tai on paininut samojen ongelmien kanssa. Vaikein este monella tuntuu olevan se, ettei yksin uskalla lähteä ryhmään, jota ei alun perin tunne, joten ties kuinka moni jättää tulematta ihan varmuuden vuoksi. Ihmisaivot vielä painottavat negatiivisia muistoja ja ennakkoluuloja, joten on helpompi olla lähtemättä kuin vaarantaa itsensä muita osallistujia peläten.

Vertaistukiryhmiin saattaa liittyä myös paljon ennakkoluuloja. Ajatellaan, että osallistujat itkevät ja istuvat kiusallisesti piirissä, kun ryhmänvetäjät paasaavat omiaan eikä kenelläkään saa olla missään nimessä mukavaa. Toki vertaistukiryhmissä voi olla herkempiä hetkiä, mutta todellisuudessa vertaisryhmät tarjoavat iloa ja etenkin helpotusta, kun huomaa ettei olekaan asiansa kanssa yksin.

Toiminnan järjestämisessä tulee huomioida kohderyhmä

Olen huomannut, että etätapaamiset tuottavat monille suuren pettymyksen. Esimerkiksi autismikirjolla olevalle henkilölle voi olla vaikea hahmottaa tekstin sävyeroja tai tulkita muita videokuvan välityksellä.

Tämä toki varmasti pätee toisinkin päin, jollekulle etätapaamiset sopivat syystä tai toisesta paljon paremmin. Haja-asutusalueella etäryhmät voittavat hyödyillään, joten vaihtoehdoissa pitää ottaa huomioon kohderyhmän suuruus ja osallistumismahdollisuudet.

Lähitapaamisissa ryhmäkoko ja paikalle pääsyn helppous on osallistumisen ydin. Vaikka yksikin osallistuja on tärkeä ja arvokas, pajatoiminnassa noin 8–12 henkilöä on mielestäni ihan sopivasti, jotta ääneen puhumisen ja mielipiteidensä julki tuomisen kynnys on sopivan matala. Osallistujien määrä kuitenkin sen verran iso, että toimintaa voidaan pitää kannattavana kuntoutusta ajatellen.

Meidän kaikkien täytyy pohtia, miten madaltaa yhteisöihin osallistumisen kynnystä, jotta jokaisella olisi paikka, jossa tulla kohdatuksi sekä elää omana itsenään.

Teksti: Salla Puranen

SuomiAreenalla järjestettiin kesäkuussa 2024 kaksi tilaisuutta aiheesta Nuorten ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn: Tsemppiä ja jaxuhaleja! Miksi nuori jätetään Suomessa syrjään ja mitä voimme tehdä? sekä brunssitilaisuus.