Ukrainassa tarvitaan edelleen hätäapua

Vaikka sota Ukrainassa ei enää ole jokaisen uutispäivän pääuutinen, avun tarve ei ole kadonnut mihinkään. Itsekin sotaa kotikaupungistaan paennut yhteisötyöntekijä Rada Kalandia kertoo, miten Diakonissalaitoksen keräämä hätäapu tavoittaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset Ukrainassa.

Diakonissalaitoksen keräämin hätäapuvaroin hankittua ruokaa lajitellaan ja jaetaan Mukatševossa Roma Women Fund Chiriclin yhteisötyöntekijöiden ja monien vapaaehtoisten voimin. Nuoretkin haluavat osallistua. Kuva: Meeri Koutaniemi

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA:n mukaan yli 14,6 miljoonaa ukrainalaista eli noin 40 prosenttia väestöstä tarvitsee humanitaarista apua vuonna 2024. Luku ei sisällä Ukrainan ulkopuolelle paenneita.

”Avun tarve on edelleen valtava. Venäjä jatkaa iskujaan, jotka osuvat paitsi sähkö- ja vesiverkostoon myös koteihin, kouluihin ja sairaaloihin. Talven kylmyys vaikeuttaa tilannetta entisestään”, kertoo Diakonissalaitoksen keräämää hätäapua Ukrainassa kanavoivan Roma Women Fund Chiriclin koordinaattori Julian Kondur.

Maassa on edelleen yli 3,5 miljoonaa maansisäistä pakolaista. Rintamalinjojen läheisyyteen tai miehitetyille alueille jääneet 3,3 miljoonaa ihmistä elävät usein heikoissa oloissa ilman vesijohtovettä, sähköä tai kaasua.

Tammikuun alun kovien pakkasten aiheuttama kuormitus pommitusten heikentämässä sähköverkossa johti sähköjen katkeamiseen yli tuhannessa kaupungissa ja kylässä.

“Paitsi asuinpaikan, lämpöä, vettä ja ruokaa, ihmiset tarvitsevat myös psykologista tukea koettuaan pelkoa, menetyksiä ja väkivaltaa. Siksi on tärkeää, että osana hätäapua tarjoamme tukea vaikeiden kokemuksien läpikäymiseen”, sanoo Ukrainan hätäavusta vastaava Diakonissalaitoksen ohjelmakoordinaattori Maria Dorofte.  

Apu menee perille maanlaajuisen verkoston avulla

Roma Women Fund Chiriclin yhteisötyöntekijä Rada Kalandia auttaa vaikeassa asemassa olevia ihmisiä Mukatševossa, jonne hän on itse paennut Itä-Ukrainasta. Kuva: Meeri Koutaniemi

Roma Women Fund Chiricli auttaa ensisijaisesti vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten syrjittyyn romanivähemmistöön kuuluvia, vammaisia, yksinhuoltajaäitejä ja rintamalla olevien sotilaiden perheitä. Järjestö toimittaa hätäavun perille maanlaajuisen yhteisötyöntekijöiden verkostonsa kautta.

Rada Kalandia toimii Chiriclin yhteisötyöntekijänä Mukatševon kaupungissa Länsi-Ukrainassa. Hän on itsekin tullut Mukatševoon maan sisäisenä pakolaisena Vuhledarista, joka on tällä hetkellä Venäjän miehittämä.

“Venäjän hyökkäys 21.2.2022 oli shokki, koska kukaan ei ajatellut sen tapahtuvan”, kertoo Kalandian 27-vuotias poika Alehan Nikolaenko.

“Pommisuojassa pysytteleminen oli vaikeinta. Meitä oli siellä yhteensä 150 ihmistä. Psykologisesti jokainen päivä oli edellistä rankempi, sillä kukaan ei ollut odottanut, että joutuisimme olemaan siellä niin pitkään”, Nikolaenko jatkaa.

Ruokaa tehtiin yhdellä kaasuhellalla. Suojassa olevat olivat onnekkaita, sillä heillä oli kaasua. Myöhemmin he kuulivat, että naapurit joutuivat tekemään ruokansa ulkona avotulella pommitusten alla.

Sotaa paennut yhteisötyöntekijä unelmoi rauhasta

“Kun meidät evakuoitiin, emme ottaneet mukaamme muuta kuin ruokaa ja vettä. Kesti kaksi päivää ennen kuin pääsimme Užhorodiin. Mieheni jäi vielä joksikin aikaa Vuhledariin ja hän pystyi ottamaan lähtiessään mukaan joitakin henkilökohtaisia tavaroita, kuten lasten valokuva-albumit ja suvun ikonit”, sanoo Kalandia.

”Ennen lähtöään mieheni auttoi hautaamaan naapureita. Kuolleita oli 30. Paikkaan, josta ruumiit löytyivät, laitettiin kyltti, jossa oli paikka ja aika sekä ihmisen nimi, jos se oli tiedossa”, hän jatkaa.

Kalandia toimi Chiriclin yhteisötyöntekijänä jo Vuhledarissa ja nyt hän jatkaa työtä Mukatševossa.

”Autamme maan sisäisiä pakolaisia löytämään asuinpaikan. Jaamme ruoka-apua ja hygieniapaketteja sekä neuvomme ihmisiä monin eri tavoin.”

Leila, 12, pakeni Mukatševoon perheineen Vuhledarista, jossa he olivat pitkään sodan alussa Venäjän pommittaessa kaupunkia raskaasti. Leila asuu kissansa, veljensä, vanhempiensa ja isoäitinsa kanssa Roma Women Fund Chiriclin hätäapuvaroilla perustamassa hätämajoituksessa. “Parasta täällä on se, ettei täällä ole pommeja”, sanoo Leila. Kuva: Meeri Koutaniemi

Chiricli avasi ensisijaisesti vammaisille henkilöille ja romaniäideille lapsineen tarkoitetun hätämajoituksen Mukatševoon maaliskuussa 2023. Majoittumaan mahtuu kerralla 42 ihmistä, mutta useimmat majoittuvat keskuksessa väliaikaisesti, kunnes löytävät pysyvämmän ratkaisun. Keskuksessa oli marraskuuhun mennessä majoittunut 192 henkilöä.

“Tärkeintä on, että hätämajoituksessa olevat tuntevat olonsa turvalliseksi, tervetulleeksi ja arvostetuksi. Yhteisöllisyys ja luottamus tukevat toivon ja turvallisuuden tunteita”, kertoo Diakonissalaitoksen Maria Dorofte.  

Vaikka turvalliseen majapaikkaan pääsy on pakolaisille suuri helpotus, koti-ikävä on kaikilla kova.  

”Kuten muutkin maan sisäiset pakolaiset, unelmoin kotiin paluusta, vaikka tiedän sen olevan vaikeaa. Haluaisin, että kaksi aikuista lastani pääsisivät jatkamaan opiskelua. Unelmani on rauha”, sanoo Kalandia.