Uusi mallinnus tukee päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä
20.3.2025
Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeessa on kehitetty uusi mallinnus etsivän ja jalkautuvan päihdetyön prosessista. Mallinnus auttaa paremmin vastaamaan katuympäristössä olevien päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien tarpeisiin ja tukee heidän elämänhallintaansa.
Etsivässä ja jalkautuvassa päihdetyössä työntekijät ottavat aktiivista kontaktia kohderyhmän ihmisiin kaduilla ja julkisissa tiloissa. Kuva: Samuli Skantsi
Savonia-ammattikorkeakoulu on julkaissut opinnäytetyön, joka keskittyy Diakonissalaitoksen etsivään ja jalkautuvaan päihdetyöhön. Työ mallintaa katuympäristössä tehtävää jalkautuvaa etsivää työtä, joka vastaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien tarpeisiin.
Mallinnus sisältää viisi asiakasprofiilia ja palvelupolun, joka kuvaa asiakkaan reitin palvelun aikana.
”Palvelupolkumallinnus tarjoaa yhden näkökulman etsivän työn tekemiseen ja kehittämiseen. Asiakkaan rinnalla kulkeva, inhimillinen ja kiinnipitävä työote lisää palveluiden saavutettavuutta. Tämä luo asiakkaalle uskoa luottaa omiin kykyihinsä ja selviytyä eteenpäin haastavissa elämäntilanteissa”, kertoo mallinnuksen toteuttanut Nina Lehikoinen.
Etsivä työ kuuluu hyvinvointialueille
Syrjäytymistä vähentävä etsivä työ on kirjattu sosiaalihuoltolakiin hyvinvointialueiden vastuulle 1.7.2023 alkaen. Tämä työ voidaan järjestää osana yhteisösosiaalityötä tai muita sosiaalipalveluja.
”Koska palvelun tarjoaminen on lakisääteistä, mallinnuksesta on hyötyä kaikille, jotka tekevät jalkautuvaa etsivää mielenterveys- ja päihdetyötä katuympäristössä”, toteaa Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeen projektipäällikkö Robert Koski.
”Mallinnuksesta voi hyötyä myös paljon laajempi yleisö, jotka tekevät kohtaavaa työtä”, Koski jatkaa.
Diakonissalaitos kehittää kadulla tehtävää työtä
Diakonissalaitoksen etsivän päihdetyön tukee kadulla olevien ihmisten elämänhallintaa ja ohjaa heitä palveluihin. Opinnäytetyö tukee Diakonissalaitoksen tavoitetta selkeyttää ja mallintaa kadulla tehtyä työtä.
Kehittämistyö tuotti arvokasta tietoa asiakkaiden, yhteistyötahojen ja projektityöntekijöiden kokemuksista. Tulosten perusteella etsivää ja jalkautuvaa päihdetyötä voidaan kehittää paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavaksi.
Selvitys tehtiin Helsingin Diakonissalaitoksen STEA-rahoitteisessa Tukialus-hankkeessa (2019-2025). Kehittämistyössä käytettiin palvelumuotoilua ja laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten kyselyitä, haastatteluja ja työpajoja.
Rinnalla kulkevan palveluohjauksen malli:
Näin toimii vaikuttava jalkautuva päihdetyö
Aktiivinen kohtaaminen: Työntekijä ottaa aktiivista kontaktia kohderyhmän ihmisiin kaduilla ja julkisissa tiloissa. Työntekijät menevät asiakkaiden elinympäristöihin, mikä tekee palvelusta kynnyksettömän. Tavoitteena on tunnistaa asiakkaiden palvelutarpeet ja vastata niihin mahdollisimman nopeasti.
Luottamuksen rakentaminen: Luottamuksen rakentaminen asiakkaiden ja työntekijöiden välille on keskeistä. Tämä prosessi voi viedä aikaa, mutta se on välttämätöntä, jotta asiakkaat ovat valmiita puhumaan asioistaan ja ottamaan tukea vastaan. Työntekijöiden tulee ymmärtää päihdemaailmaa ja osoittaa luotettavuutta.
Työskentelyn käynnistyminen konkreettisista avuntarpeista: Työskentely alkaa asiakkaan konkreettisista avuntarpeista ja etenee kohti kokonaisvaltaisempaa tukea. Työntekijät hahmottavat asiakkaan tilannetta ja palveluiden tarvetta, ja prosessin aikana pyritään vahvistamaan asiakkaan omia voimavaroja.
Akuutteihin kriiseihin vastaaminen: Työntekijät reagoivat joustavasti ja nopeasti asiakkaiden akuutteihin kriiseihin, kuten terveysongelmiin tai etuuksien hakemiseen. Kriisitilanteet voivat pakottaa asiakkaan hakeutumaan palveluiden piiriin, ja tutun työntekijän tuki voi helpottaa tätä prosessia.
Tavoitteiden asettaminen: Kun luottamus on syntynyt, asiakkaat voivat alkaa asettaa itselleen tavoitteita ja suunnitella tulevaisuuttaan. Työntekijät tukevat asiakkaita tavoitteiden realistisuudessa ja auttavat löytämään ratkaisuja tuen järjestämiseen.
Kiinnipitävä työote: Työntekijät pitävät aktiivisesti yhteyttä asiakkaisiin ja luovat toivoa, vaikka välillä otettaisiin askeleita taaksepäin. Asiakkaiden motivaatio voi vaihdella, mutta jatkuva tuki auttaa heitä pysymään palveluiden piirissä.
Työskentelyn päättyminen: Työntekijä arvioi jatkuvasti työskentelyn intensiivisyyden tarvetta ja pyrkii lisäämään asiakkaan omaa aktiivisuutta. Prosessin loppuvaiheessa asiakkaan omatoimisuus on kasvanut ja tapaamiset ovat harventuneet. Rakennettu luottamus on auttanut asiakasta luottamaan myös muihin toimijoihin ja viranomaisiin. Työskentelyn päättyessä asiakkaan tarve työntekijän läsnäololle vähenee, mutta asiakas tietää voivansa palata tuen piiriin tarvittaessa. Palveluohjauksen suhde voidaan aktivoida uudelleen asiakkaan tarpeen mukaan.
Tutustu rinnalla kulkevan etsivän ja jalkautuvan päihdetyön palvelupolkumallinnukseen:
Lehikoinen Nina: Rinnalla kulkevan palveluohjauksen malli etsivään ja jalkautuvaan päihdetyöhön Tukialus -hankkeessa, YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu 2025
Tukialuksen jalkautuvaa ja etsivää päihdetyötä rahoitetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuella.
Lisätietoja:
Robert Koski, Projektipäällikkö, Päihde- ja mielenterveystyö
+358 50 5945293, robert.koski@hdl.fi
Nina Lehikoinen, Projektityöntekijä, Tukialus-hanke
+358 50 465 5524, nina.lehikoinen@hdl.fi
Heli Nissinen, Viestintäpäällikkö, Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta
+358503092897, heli.m.nissinen@hdl.fi