Vakaan yhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan psykososiaalista tukea

 Rowda Oladin unelma on tuoda mielenterveystyö ja psykososiaalinen tuki osaksi rauhanrakentamista ja yhteiskunnan kehittämistä Somaliassa. Maassa, jossa mielenterveyden ongelmista on vaikea edes puhua, työsarka on valtava. Diakonissalaitos tukee Oladin perustaman Maandeeq Mental Health -järjestön uraauurtavaa työtä.

– Vuosikymmeniä kestäneet konfliktit ovat haavoittaneet useiden somalialaisten mieltä tavoilla, jotka vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä ja ajatteluunsa. Siksi psykososiaalisen tuen ja mielenterveystyön tulee olla mukana kaikilla yhteiskunnan tasoilla, jotta sovinnossa elävä ja vakaa yhteiskunta olisi mahdollinen, sanoo Rowda Olad.

– Mielenterveyteen liittyy isoja haasteita kaikkialla maailmassa. Mutta voit kuvitella, että maassa, joka on kärsinyt vuosikymmeniä konflikteista ja sisällissodasta, työtä on valtavasti! Me emme tietenkään voi mitenkään tarjota tarpeeksi tukea, mutta sentään meillä on unelma ja alku.

Näin sanoo psykoterapeutti Rowda Olad. ”Meillä” hän viittaa perustamaansa Maandeeq Mental Health -järjestöön, jonka tavoitteena on lisätä mielenterveystyön ja psykososiaalisen tuen painoarvoa rauhanrakennuksessa ja yhteiskunnan kehitystyössä niin Somaliassa kuin laajemminkin.

– Nimi Maandeeq viittaa yhtäältä naaraskameliin, joka on Somalian symboli. Toinen merkitys liittyy mielen ravitsemiseen. Meille Maandeeq tarkoittaa siis kysymystä siitä, kuinka ravitsemme yhteisön mieltä ja edistämme kansakunnan hyvinvointia, Olad selittää.

Unelmasta Olad puhuu siksi, että työsarka on valtava maassa, jossa ei ole vielä olemassa mielenterveystyötä tukevia rakenteita, ammattilaisia eikä oikein edes tapoja puhua aiheesta.

Puuttuvat rakenteet on ensin perustettava

Rowda Olad on itsekin kotoisin Somaliasta. Hänen perheensä pakeni Mogadishusta 1990-luvulla Rowdan ollessa alle kymmenvuotias. Hän päätyi asumaan Yhdysvaltoihin, missä hän kävi koulunsa ja opiskeli Ohio State Universityssä psykologiaa ja mielenterveystyötä.

Olad kertoo, että psykologia ei yleensä ole erityisen suosittua ulkomailla opiskelevien somalien keskuudessa. Monet ajattelevat, että siltä saralta ei löydy töitä Somaliasta.

– Opintojeni aikana vuonna 2011 matkustin Somaliaan ja näin, mikä mielenterveyspalvelujen tilanne siellä oli: koko Mogadishussa oli vain yksi sairaala, jossa hoidettiin mielenterveyspotilaita. Silloin päätin, että haluaisin ryhtyä terapeutiksi ja tarttua mielenterveystyöhön Somaliassa.

Olad palasi Somaliaan vuonna 2015 tavoitteenaan tarjota terapiapalveluita ja perustaa psykiatrinen sairaala. Pian hän kuitenkin ymmärsi, että tavallista vastaanottotyötä tekemällä hän ei voisi vaikuttaa niin laajasti kuin toivoi.

– Minulle valkeni, kuinka laajasti ihmiset Somaliassa kärsivät arkielämässään ja kamppailevat omien traumojensa kanssa. Näin traumahistorian vaikutukset ihmisten käytöksessä ja vuorovaikutuksessa. Koko maa tuntui tarvitsevan tervehtymistä, Olad muistelee.

– Jotta ihmisten kapasiteetti saataisiin käyttöön yhteiskunnan hyödyksi, mielenterveyden haasteiden ymmärtäminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen on ratkaisevan tärkeää. Siksi tämän näkökulman tulisi olla mukana kaikissa kehitysohjelmissa, mitä Somaliassa toteutetaan.

Näin Oladin unelma sai alkunsa. Hän alkoi levittää tietoisuutta mielenterveysasioiden merkityksestä ja kutsui mukaan keskusteluun sekä kansallisia organisaatioita että kansainvälisiä järjestöjä. Tämän työn tueksi perustettiin Maandeeq Mental Health Without Borders vuonna 2016.

Paikallisista kulttuuria tuntevia mielenterveystyön ammattilaisia tarvitaan

– Yksi Maandeeqin tavoitteista on luoda pohjaa mielenterveystyölle Somaliassa. Diasporassa elää paljon somalitaustaisia ihmisiä, jotka haluaisivat palata Somaliaan ja työskennellä maan hyväksi. Psykologeille, terapeuteille ja muille mielenterveyden ammattilaisille ei kuitenkaan ole Somaliassa rakenteita eikä palveluita, joihin tulla tekemään käytännön työtä, Olad kertoo.

– Muualla hankitun osaamisen soveltaminen Somalian kulttuurissa ei myöskään ole yksioikoista. Itsekin yritän jatkuvasti oppia enemmän siitä, kuinka tehdä tehokkaasti mielenterveystyötä Somaliassa.

Pohjaa on siis rakennettava ruohonjuuritasolta alkaen. On löydettävä ammattilaisia, jotka tuntevat kielen ja kulttuurin niin, että voivat työskennellä Somaliassa. Sen lisäksi tällaisille ihmisille on luotava tilaisuus tehdä työtään ja kokea osaamisensa arvostetuksi Somaliassa. Tätä tilaa puolestaan ei synny, ellei paikallisia toimijoita saada vakuuttuneiksi siitä, että tällaiselle työlle on tarvetta.

Olad on kiertänyt puhumassa mielenterveyden ongelmista ja terapian mahdollisuuksista erilaisissa instituutioissa, esimerkiksi vankiloissa. Hän on järjestänyt työpajoja eri ministeriöille ja pyrkinyt osallistamaan eri hallinnon tasoja tavoitteidensa edistämiseen. Kuuden vuoden työskentelyn jälkeen merkittäviä ituja onkin jo oraalla.

– Yksikään yliopisto Somaliassa ei opeta psykologiaa eikä muita mielenterveyden opetusohjelmia. Mutta nyt SIMAD University Mogadishussa on aloittanut yhteistyön Maandeeqin kanssa. Ensi vuonna siellä koulutetaan 15–20 opiskelijaa mielenterveystyöhön. Myös SIMADin opiskelijaterveydenhuollossa ja tutkimustyössä mielenterveysnäkökulma otetaan huomioon, Olad iloitsee.

Mielenterveystyö ja psykososiaalinen tuki rauhanrakennuksen tukena

Toinen keskeinen juonne Rowda Oladin ja Maandeeqin työssä on mielenterveystyön ja psykososiaalisen tuen kytkeminen osaksi rauhantyötä. Tätä prosessia Diakonissalaitos tukee kehitysyhteistyöohjelmansa kautta.

– Kun yhteiskuntaa rakennetaan uusiksi sodan jälkeen, voi syntyä myös tyhjiöitä ja uusia konflikteja esimerkiksi heimojen välille. Niiden välttämiseksi on pyrittävä tukemaan yhteisöjen paranemista ja autettava ihmisiä ymmärtämään, miten konfliktit vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa ja heidän lastensa tulevaisuuteen, Olad selittää.

Olad käyttää tästä kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta lyhennettä MHPSS, mental health and psycho-social support in peace building (mielenterveystyö ja psykososiaalinen tuki rauhanrakennuksen tukena). Tämän näkökulman kehittämiseksi Olad tekee tutkimusyhteistyötä Diakonissalaitoksen toisen yhteistyökumppanin Mary Hoch Centerin kanssa. Tulossa on tutkimusartikkeli sekä käytännön opaskirja, johon kootaan tutkimustiedon lisäksi kokemuksia ja suosituksia niin tutkijoiden kuin käytännön työtä tekevien hyödynnettäväksi.

Opaskirjan case-esimerkit ovat Somaliasta, mutta työn tavoitteet ulottuvat laajemmalle.

– Järjestimme hiljattain poikkeuksellisen onnistuneen yhteistoiminnallisen tapaamisen, jossa rakensimme perustaa MHPSS-työn tueksi Somalian alueella. Mukana oli sitoutuneita ihmisiä Somalian lisäksi Keniasta, Etelä-Sudanista, Etiopiasta ja Ugandasta. Yhdessä saimme hahmoteltua tiekarttaa MHPSS-näkökulman edistämiseksi näissä maissa, ja ensi vuonna tapaamme uudelleen, Olad kertoo innostuneena.

Tämän yhteistyön mahdollistamisessa ulkoministeriön rahoittamalla Diakonissalaitoksen kehitysyhteistyöohjelmalla on ollut tärkeä rooli. Olad kertoo olevansa kiitollinen siitä, että hänen tekemänsä työn arvo on tunnistettu ja sen mahdollisuuksiin uskotaan.

– Kävin Helsingissä puhumassa psykososiaalisen tuen tarpeesta vuonna 2019. Suomalaiset tarttuivat ideaan ja lähtivät tukemaan unelmaani, joten koen olevani melkeinpä suomalaisten adoptiotytär!

Pienin askelin kohti suuria tavoitteita

Kuudessa vuodessa on siis selvästi tapahtunut monia edistysaskeleita, ja työn tavoitteetkin tuntuvat matkan varrella vain laajentuneen entisestään. Kokeeko Olad menestyneensä valitsemallaan polulla?

– Tavoittelemani unelma on valtavan kokoinen, eivätkä resurssimme millään riitä sen mittakaavan toimintaan, mitä todella tarvittaisiin.  Mutta työ on alkanut ja sen tukena on sellaista merkittävää sitoutumista, mitä ei ollut vielä muutama vuosi sitten. Olen saanut mukaan ihmisiä, jotka tekevät käytännön tasolla työtä mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen edistämiseksi. Mukana on kansainvälisiä järjestöjä, mutta somalit itse johtavat työtä. Mukana on myös Somalian ministeriöitä, ja esimerkiksi Galmudugin aluehallinto on hyväksynyt mielenterveystyön osaksi heidän rauhanrakennusohjelmaansa, Olad luettelee.

Oladin ja Maandeeqin tärkeänä tavoitteena onkin saada tulevaisuudessa Somalian valtio sitoutumaan jatkuvan ohjelman ylläpitämiseen. Kuten Olad sanoo, Somalian on asetettava yhteiskunnan tervehtyminen tärkeysjärjestyksessä korkealle.

Rowda Olad on nainen, joka uskaltaa unelmoida suuria ja myös seurata unelmiaan. Tätä haastattelua varten tavoitin hänet lopulta Yhdysvalloista.

– Olen täällä äitiyslomalla. Ehkäpä tyttärestäni tulee jonain päivänä USA:n presidentti, hän naurahtaa.

Oladin sanomana unelma ei kuulosta vitsiltä. Rauhantyöhön kasvatettuja presidenttejä maailma todella tarvitsee.

Artikkelin kirjoittaja Mikko Hautakangas on sovitteluasioihin perehtynyt median ja journalismin tutkija.