Vieraanvaraisuus monikulttuurisessa päiväkeskustoiminnassa

Ihmisten ollessa henkisesti ja fyysisesti heikossa kunnossa tarvitaan kohtaamisiin täysillä läsnä olevaa vastaanottajaa ja henkilöä, joka pystyy empaattisesti huomioimaan toisen sekä näin samalla luomaan välittävän, luottamuksen sisältävän ilmapiirin, kirjoittaa Anne Hammad. Vieraanvaraisuus on tämän blogin teema.

Vieraanvaraisuutta määritellessä nousevat esille muun muassa adjektiivit ystävällisyys, avuliaisuus sekä vastaanottavaisuus. Ne ovat asioita, jotka ovat toki meille kaikille tuttuja ja jopa itsestään selviä käsitteitä. Tarkemmin tarkastellessa ne voivat sinällään saada erilaisia merkityksiä jokaisen meidän arjessamme ja toiminnassamme.

Suomalaisessa käytöskulttuurissa ihmisten kohtaaminen voi toisinaan olla kankeaa ja etäistä. Aina ei jakseta tai edes osata välttämättä asettua toisen ihmisen saappaisiin huomioimaan kohdattavaa, tätä arvokasta ihmistä tai olemaan kohtaamisissa täysillä läsnä.

Kohdattava ihminen tulee huomioida ihmisenä

Tarkasteltaessa vieraanvaraisuutta ja sen tarkoitusta sekä ilmenemistä erityisesti monikulttuurisessa päiväkeskustoiminnassa voidaan nähdä erilaisten kulttuurien vaikutus ihmisten kohtaamisessa ehkä jopa suurenakin erona verrattuna meihin kankeisiin suomalaisiin.

Toisen ihmisen huomioiva hyvän ja positiivisen käytöksen kulttuuri vaikuttaa vahvasti varsinkin EU-alueen ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien käytökseen ja toimimiseen.

Ihmisten huomaavaisuus ja vastaanottavaisuus on näille ihmisille luontaista. Niitä odotetaan myös toiselta ihmiseltä vaikkeivät nämä maahanmuuttajat sitä välttämättä osaakaan vaatia uudessa kotimaassaan. Kun luodaan toimivaa vieraanvaraista yhteisöä ja sen toimintaedellytyksiä, kaiken toiminnan tulee perustua kohdattavan ihmisen huomioimiseen ihmisenä, täysin hänen ehdoillaan sekä lähtien hänen tarpeistaan.

Kohdatessa erityisen haavoittuvassa asemassa olevia maahanmuuttajia, kuten paperittomana Suomessa eläviä henkilöitä, monet vieraanvaraisuuden erot korostuvat. Pienillä asioilla, teoilla sekä käytöksellä, luottamuksen rakentamisessa on oma merkityksensä.

Miten vieraanvaraisuus toteutuu?

Ihmisten ollessa henkisesti ja fyysisesti heikossa kunnossa, tarvitaan kohtaamisiin täysillä läsnä olevaa vastaanottajaa. Henkilön pitää pystyä empaattisesti huomioimaan toisen sekä näin samalla luomaan välittävän, luottamuksen sisältävän ilmapiirin.

Tähän toimintaan liittyen vaaditaan myös työnantajalta laajaa käsitystä, ymmärrystä hyväksyä työntekijöiden valintoja. työantajan tulee myös luottaa kohtaamistyötä tekeviin työntekijöihin heidän ohjatessaan omaa työtään sekä toimintaansa monikulttuurisessa päiväkeskustoiminnassa.

Jotta hyvä ja toimiva vieraanvarainen yhteisöllisyys oikeasti toteutuu, pitää työntekijöillä olla oikeus saada toimia omana itsenään kokemusasiantuntijan roolissa sekä kokeilla uutta, ehkä suomalaisesta perinteisestä asiakaspalvelusta ja kohtaamiskulttuurin, poikkeavaakin toimintatapaa.

Diakonissalaitoksen STEA-rahoitteinen Suojattomat-yhteisöhanke mahdollistaa aitoa ja välittävää yhteisön rakentamista sekä haavoittuvassa asemassa olevien, paperittomien henkilöiden, auttamista sekä tukemista heidän vaikeassa arjessaan. Tukemalla rohkeasti jokaisen ihmisarvoa kohti toimijuutta voidaan edistää kaiken aikaa kasvavan ihmisryhmän mahdollisuutta kasvaa osaksi yhteiskuntaamme.

Kirjoittaja Anne Hammad on Diakonissalaitoksen Suojattomat -yhteisöhankkeen projektipäällikkö.