Voiko hyvinvointia rahoittaa upottamatta velkalaivaa?

Mitä tehdä, kun rahat ovat loppu, mutta pahoinvointi lisääntyy? Julkisista ja julkisesti rahoitetuista hyvinvointipalveluista puhuttaessa keskustelu kääntyy nykyisin automaattisesti rahoituskriisiin ja leikkauksiin. On hyvä, että leikkauskohteista käydään kriittistä arvokeskustelua, mutta sen lisäksi olisi syytä käydä yhteistä pohdintaa myös siitä, miten nyt käytössä olevat resurssit saataisiin hyödynnettyä nykyistä paremmin. Entä olisiko palveluita mahdollista rahoittaa myös muuten kuin ottamalla lisää velkaa?  

Diakonissalaitoksen vaikuttavuusperusteisen kehittämisen koordinaattori Ilari Torsti (vas) ja kumppanuusjohtaja Vesa Sarmia.

Vaikka meillä on sekä dataa että tutkimustietoa käytettävissämme enemmän kuin koskaan, näkyy se palveluiden järjestämisessä ja hankkimisessa sekä niiden vaikuttavuuden arvioinnissa hämmentävän vähän. Olemme tottuneet sekä tuottamaan että hankkimaan suoritteita, kuten käyntikertoja ja asiakaspaikkoja, tulosten ja vaikutusten sijaan. Palveluiden tuottamisen painotusta on siirrettävä suoriteperusteisuudesta vaikuttavuusperusteisuuteen. Ensimmäinen askel on asettaa selkeästi mitattavat tulos- ja vaikutustavoitteet, joita yhteiskunta haluaa saada palveluilla ja hankinnoilla aikaan. 

Kulttuurin on muututtava

Toimintakulttuuri, jossa tulokset ja vaikutukset nostetaan keskiöön kannustaa palveluiden tuottajia kehittämään tiedolla johtamista ja kiinnittämään huomiota toiminnan todennettuun vaikuttavuuteen. Huomion siirtäminen palveluiden tuloksiin ja vaikutuksiin vaatii myös rohkeutta ja uutta kunnianhimon tasoa.  

Kannustavuus syntyy muutoksen seurannasta esimerkiksi ihmisten elämäntilanteissa ja hyvinvoinnissa. Kun niissä tapahtuu positiivisia muutoksia, siitä palkitaan palvelun järjestäjää. Tätä kautta edellytykset parempaan tiedolla johtamiseen ja palveluiden vaikuttavuuden vahvistamiseen parantuvat.  

Mikä neuvoksi, kun velkakello tikittää?

Raskaiden palveluiden kustannusten vähentäminen vaatii ennaltaehkäiseviä toimia. Rahapulassa ei-lakisääteiset ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat kuitenkin leikkauslistan kärjessä. Vaikuttavuusinvestoinnit* ovat uudenlainen väylä rahoittaa hyvinvointia ennakoivasti, ja sitä kautta tuottaa yhteiskunnallista hyötyä ilman, että velkaannumme lisää.  

Vaikuttavuusperusteisten hankintakriteerien ja vaikuttavuusinvestointien avulla, voidaan rakentaa kustannusvaikuttavia toimintamalleja myös julkisen sektorin itse tuottamien palveluiden järjestämiseen. Kyse on meidän yhteisten rahojen vastuullisesta käytöstä – mihin verovaroja käytetään ja millaisia konkreettisia muutoksia niillä saadaan aikaan ihmisten elämässä. 

*Vaikuttavuusinvestointi = Sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistäviä palveluita ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Julkinen sektori maksaa ainoastaan tavoitteiden mukaisista tuloksista ja sijoittajat saavat maltillista tuottoa vain, kun tavoitteet saavutetaan. 

Kirjoittajista Vesa Sarmia toimii Diakonissalaitoksen kumppanuusjohtajana ja Ilari Torsti vaikuttavuusperusteisen kehittämisen koordinaattorina.