Voiko yhteisöllisyys olla strateginen voimavara?

Yhteisöllisyys on paljon muutakin kuin yhdessä kahvihuoneessa vietetyt hetket tai satunnaiset tiimipäivät. Se on strateginen voimavara, joka vaikuttaa suoraan työntekijöiden hyvinvointiin, pysyvyyteen ja jopa organisaation taloudelliseen menestykseen.

Diakonissalaitoksen Yhdessä elämisen taitokeskuksen asiakkuuspäällikkö Sari Enkkelä (vas.) ja Diakonissalaitoksen Vamoksen Dare to glow -hankkeen projektikoordinaattori Anni Selin.

Työpaikan yhteisöllisyys vaikuttaa kahvihuonetta laajemmalle

Nykyajan yhteiskunnassa, jossa harva enää syntyy valmiisiin yhteisöihin, työpaikoista on tullut yhä tärkeämpiä yhteisöllisyyden rakentajia. Vaikka yhteisöllisyyden hyötyjä on tutkittu jo pitkään, silti sen puutteesta maksetaan tälläkin hetkellä monissa organisaatiossa kallis taloudellinen ja inhimillinen lasku:

• Taloudellinen vaikutus: Yhteisöllisyys ei ole ”höttöä”, vaan se näkyy viivan alla. Sitoutuneet työntekijät pysyvät talossa, mikä vähentää rekrytointikustannuksia ja perehdyttämiseen kuluvaa aikaa.
• Hyvinvointi ja työssä jaksaminen: Tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisyys lisää työntekijöiden hyvinvointia ja voi jopa pidentää elinikää vuosilla (Elinvoimaa yhteisöstä MT Hyyppä). Tiukoissa paikoissa jaksetaan yhteisön voimin.
• Työntekijöiden pysyvyys: Yhteisöllinen työpaikka luo yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta, mikä parantaa työviihtyvyyttä ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta.
• Vaikutus asiakkaisiin: Kuten perheissä vanhempien hyvinvointi heijastuu lapsiin, myös työyhteisön tunneilmapiiri välittyy asiakkaisiin. Hyvinvoiva työyhteisö näkyy parempana asiakaskokemuksena ja pitkäaikaisina kumppanuuksina.

Entä jos yhteisöllisyyttä ei ole

Yhteisöllisyyden puute ei ole vain ”huonoa fiilistä” työpaikalla, vaan se voi huonoimmillaan johtaa vakaviin käytännön ongelmiin:

• Siiloutuminen: Tiimit ja yksittäiset työntekijät vetäytyvät omiin ”kupliinsa”, eikä tietoa jaeta yli tiimirajojen. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa yhteistyö on katkonaista ja kokonaiskuva organisaation tavoitteista hämärtyy.
• Sankarikulttuurin syntyminen: Ilman yhteisöllisyyttä yksittäiset työntekijät saattavat ottaa liikaa vastuuta harteilleen. Vaikka tuloksia syntyy, nämä ”sankarit” uupuvat helposti ja riski työkyvyn menettämiseen kasvaa. Samalla hiljainen tieto jää heidän varaansa, ja heidän poistuessaan se katoaa organisaatiosta.
• Nykivä kulttuuri: Organisaation toiminta muuttuu reaktiiviseksi ja hetkelliseksi. Koska tietoa ei jaeta avoimesti, päätöksenteko perustuu sirpaleisiin tietoihin, eikä pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia tavoitteita saavuteta.
• Sallivuuden väheneminen: Kun yhteisöllisyys puuttuu, työpaikoilla syntyy usein epävarmuuden ja pelon ilmapiiri. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa rekrytoidaan vain ”samanlaisia” työntekijöitä, jotka eivät haasta vallitsevia käytäntöjä. Luovuus ja innovatiivisuus kärsivät, kun erilaisten näkökulmien ja kokemusten tuominen keskusteluun koetaan uhkaavana. Virheiden tekemistä ja epätäydellisyyttä ei sallita, mikä johtaa staattiseen ja jähmettyneeseen kulttuuriin, jossa kehitys pysähtyy.
• Työntekijöiden vaihtuvuus: Ilman yhteisöllisyyttä työntekijät eivät koe kuuluvansa työpaikkaan. Tämä lisää riskiä työntekijöiden lähtemiselle ja nostaa organisaation kustannuksia uusien rekrytointien ja perehdyttämisten myötä.

Yhteisöllisyys ei synny itsestään – se vaatii rakenteita ja johdon tukea

Organisaation johto luo puitteet, joissa yhteisöllisyys voi kukoistaa. Tämä tarkoittaa konkreettisia toimia, kuten yhteisten tilojen, aikaa vievien prosessien ja jopa budjetin allokoimista yhteisöllisyyttä vahvistaviin toimiin.

Yhteisöllisyys vaatii myös toistuvia tekoja ja johdonmukaisia käytäntöjä. Esimerkiksi säännölliset tiimitapaamiset, yhteiset projektit ja mahdollisuudet epäviralliseenkin vuorovaikutukseen ovat tärkeitä.

Avainhenkilöillä on tärkeä rooli  tunneilmaston luomisessa

Yhteisöllisyys ei ole vain johtajien vastuulla, vaan tarvitaan myös avainhenkilöitä, jotka omalla toiminnallaan luovat yhteisön ilmapiiriä. Hyvä johtajista tunnistaa nämä avainhenkilöt ja antaa tukensa heille. Avainhenkilöt voivat toimia positiivisen tunneilmaston levittäjinä, ja heidän esimerkkinsä voi rohkaista muita työntekijöitä osallistumaan yhteisön rakentamiseen.

Yhteisöllisyys ei ole mukava lisä, vaan välttämätön osa menestyvää organisaatiota. Se vaatii ymmärryksen ja tahtotilan sekä suunnitelmallisuutta, johdon tukea ja avainhenkilöiden aktiivista roolia. Kun yhteisöllisyys otetaan osaksi strategiaa, se tuottaa tulosta niin työntekijöiden hyvinvoinnissa kuin liiketoiminnan menestyksessä.

Teksti: Diakonissalaitoksen Yhdessä elämisen valmentajat, Yhdessä taitokeskuksen asiakkuuspäällikkö Sari Enkkelä  ja Diakonissalaitoksen Vamoksen Dare to glow -hankkeen projektikoordinaattori Anni Selin.