Yhteinen tulevaisuuskeskustelu luo toivoa

13.8.2024

”Moni keskusteluihin osallistuneista on kertonut, ettei aikaisemmin ole ajatellut tulevaisuutta kovin paljoa. Työpajojen edetessä kerta toisensa jälkeen on kuitenkin käynyt selväksi, että ihmiset todella haluavat keskustella tulevaisuudesta: kun kanava jutella ja kuvitella toivottavaa tulevaisuutta annetaan, on ihmisillä paljon sanottavaa”, Diakonissalaitoksen Ilmiöasema-työn projektipäällikkö Maiju Lehto kirjoittaa blogissaan.

Nainen, jolla on kukallinen mekko.

Diakonissalaitoksen Ilmiöasema-työn projektipäällikkö Maiju Lehto.

Keväällä 2023 Diakonissalaitos halusi aloittaa tulevaisuustyön kaikkien toimintaansa osallistuvien ja asiakkaidensa parissa ja kysyä, miltä näyttää toivottava tulevaisuus. Keskustelukierros oli menestys ja innosti useita yksiköitä ja ihmisiä mukaan.

Saman vuoden syyskuussa Diakonissalaitoksella käynnistyi Sitran rahoittama puolivuotinen Kohti ihmisarvoista tulevaisuusvaltaa -pilottihanke, jossa halusimme kehittää uudenlaisia menetelmiä ja materiaaleja, jotta tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen olisi esteettömämpää ja saavutettavampaa yhä useammalle.

Hanke päättyi, mutta tulevaisuustyöpajat jäivät osaksi Diakonissalaitoksen toimintaa. Huhti-toukokuussa 2024 järjestimme kahdeksan ympäristöteemaista tulevaisuustyöpajaa, joissa pohdittiin ympäristön ja luonnon merkitystä hyvässä elämässä sekä ympäristöön liittyviä tulevaisuuden toiveita. Tulevaisuuskeskustelut jatkuvat tulevana syksynä.

Tulevaisuustyöpajat ovat jättäneet minut ja Sitra-hanketta kanssani toteuttaneen työparini, tulevaisuusasiantuntija Kati Lehtiön, lähes poikkeuksetta mykistyneiksi. Kerta toisensa jälkeen olemme jääneet sanattomiksi siitä, mitä olemme saaneet kokea.

Kun kanava jutella ja kuvitella toivottavaa tulevaisuutta annetaan, on ihmisillä paljon sanottavaa

Työpajoihimme osallistuvat ovat usein haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia tai erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Työpajoissa huoliaan ja toiveitaan ovat jakaneet muun muassa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, opioidikorvaushoitoyksiköiden asiakkaat, eri vammaispalveluiden asiakkaat, ikääntyneet sekä Diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan keskusten, D-asemien, kävijät.

Moni keskusteluihin osallistuneista on kertonut, ettei aikaisemmin ole ajatellut tulevaisuutta kovin paljoa tai ainakaan kovin pitkälle. Tämä on ymmärrettävää. Tulevaisuus on hyvin abstrakti asia – miten kuvitella jotain, mitä ei ole vielä olemassa? Ajattelua haastanee myös nykyhetken maailmantilanne: ilmastonmuutos, pandemiat, sodat, polarisaatio ja huolta herättävät uutiset voivat tutkimustenkin mukaan herättää ihmisen puolustusmekanismit. Vaativan arjen keskellä katse on vahvasti tässä päivässä ja hetkessä.

Työpajojen edetessä kerta toisensa jälkeen on kuitenkin käynyt selväksi, että ihmiset todella haluavat keskustella tulevaisuudesta: kun kanava jutella ja kuvitella toivottavaa tulevaisuutta annetaan, on ihmisillä paljon sanottavaa.

Toivo ja teot ruokkivat toisiaan

Vuodesta 2023 alkaen Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien toiminnassa mukana oleville ihmisille on järjestetty 49 tulevaisuustyöpajaa, joihin on osallistunut 270 ihmistä ympäri Suomen ja kansainvälisestikin.

Tulevaisuustyöpajat ovat olleet enemmän kuin osiensa summa. Jälkeenpäin järjestetyissä palautekeskusteluissa olemme kuulleet, että tulevaisuuskeskustelujen osallistujissa on syntynyt halu järjestää uusia työpajoja ja myös vaikuttaa aktiivisesti keskusteluissa esiin nousseisiin epäkohtiin ja huoliin. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät ovat kertoneet, että työpajat ja menetelmät ovat tarjonneet heille aivan uudenlaisia tapoja keskustella asiakkaan elämästä kokonaisvaltaisesti.

Ehkä meidät jättääkin sanattomiksi juuri tulevaisuutta koskevan keskustelun ja siitä syntyvien uusien ajatuksien ja näkökulmien laajuus. Miltä näyttää huumeiden käytöstä toipuvan ihmisen, ikääntyneen, vammaisen tai nuoren elämä 20 vuoden kuluttua? Miltä sen pitäisi näyttää? Vaikka emme voisi luoda toivomaamme ihannetodellisuutta, tiedämme että tulevaisuus rakennetaan juuri nyt – niiden valintojen pohjalta, joita teemme tai jätämme tekemättä. Yhteinen keskustelu herättää toivoa. Ja toivo tekoja.

Ja niitä tarvitaan.

“Toivoa rakennetaan yhdessä niin kuin mekin tässä tehdään”, summasi eräs tulevaisuuskeskusteluun osallistunut.

Tulevaisuustyöpajojen osallistuneiden kommentteja

”On se hyvä, kun sitä tietoa jaetaan. Mutta kun on hirveesti negatiivista. Niin pitäishän siellä olla jotain, mikä antaa toivoo.” Vamos-palveluissa oleva nuori

”Ne [nykypoliitikot] ei käsitä yhtään, että mihin suuntaan tätä meidän Suomen maata ja ympäristöä ollaan viemässä” Vammaispalvelujen asiakas

”On puhuttu näistä tulevaisuuspajoista positiivisesti noissa yhteisöissä. Te ootte nähnyt sen 20 ihmistä, jotka oli pajoissa, niin oikeesti tää sanoma on tavoittanut paljon enemmän ihmisiä.” Tulevaisuustyöpajaan osallistunut nainen, päihdepalvelut.

”Madaltaa henkilökunnan ja asiakkaidenvälistä raja-aitaa. Tekee asiakkaiden piilevän potentiaalin näkyväksi.” Tulevaisuustyöpajaan osallistunut työntekijä, vammaispalvelut.

Kirjoittaja Maiju Lehto työskentelee Diakonissalaitoksen Ilmiöasema-työn projektipäällikkönä. Tulevaisuustyö on Diakonissalaitoksen pysyvää toimintaa. Tavoitteena on laajentaa suomalaista tulevaisuusvaltaa koskemaan suurempia joukkoja. Tulevaisuusvallalla viitataan siihen, kenen ääni tulevaisuuskeskustelussa tulee kuulluksi.

Tutustu Kohti ihmisarvoista tulevaisuusvaltaa -hankkeen (2023–2024) loppuraporttiin tästä linkistä. Seuraavat tulevaisuuskeskustelut alkavat Diakonissalaitoksen konsernissa syyskuussa 2024. Raportti julkaistaan alkuvuonna 2025.

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua: