Ovatko yhteiskunnalliset yritykset avainasemassa koronan jälkeisessä elpymisessä?

Englannissa vaikuttava, mutta suomalaissyntyinen Anne Bland ennakoi yhteiskunnallisten yritysten olevan avainasemassa koronan jälkeisessä elpymisessä. Tuore englantilainen raportti kertoo yhteiskunnallisten yritysten kasvuodotusten parantuneen. Osa niistä aikoo panostaa heikommassa asemassa olevien yhteisöjen kehittämiseen. Olisiko sama mahdollista myös Suomessa?

Anne Bland on yhteiskunnallisesta yrityksen idean uranuurtaja Suomessa. Hän asuu nykyisin Englannissa, jossa hän on yhdessä Sue Jacksonin kanssa perustanut yrityksen Future Proof Your Business. Yritys kouluttaa, konsultoi ja mentoroi, miten esimerkiksi perinteinen yritys voisi vastata vastuullisiin markkinointivaatimuksiin.

Koronakuulumisina Anne Bland kertoo kevään konkurssiaallosta Britanniassa. Ne koskettavat sekä pieniä kampaamoalan yrityksiä että isoja monialaisia liikeyrityksiä. Ilmapiiri on synkkä.

Siksi The Social Enterprise Advisory Panelin raportti helmikuulta on iloista luettavaa: yhteiskunnallisten yritysten kasvuodotus on parantunut. Yli 65 prosenttia yrityksistä arvioi kasvun jatkuvan ja vain neljä prosenttia yrityksistä arvioi tuloksen heikkenevän. Vain prosentti uskoi toiminnan päättyvän.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat avainasemassa koronan jälkeisessä elpymisessä: jopa 92 prosenttia yrityksistä tukee tai aikoo tukea kasvua luomalla työpaikkoja, terveyttä, hyvinvointia ja koulutusta alueillaan. Puolet eli noin 50 000 yritystä aikoo luoda työpaikkoja ja koulutusta. Kolmasosa yrityksistä panostaa erityisen heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja alueiden kehittämiseen.

Ja mitä se on käytännössä? Tukea esimerkiksi mielenterveyden kanssa vaikeuksissa oleville, apua nuorille kohti työtä ja opiskelua sekä lisää työpaikkoja. Eli hyvin samoja asioista, mitä Diakonissalaitos yhteiskunnallisena yrityksenä tekee parhaillaan koronan heikentäessä ihmisten elämänpiiriä ja hyvinvointia.

Yhteiskunnallinen yritys tarvitsee poliittista muutosta ja rahoituslähteitä

Anne Bland kertoo, että myös isot yritykset ovat lähteneet muuttamaan maailmaa yhteiskunnallisen yrityksen tavoin. Esimerkiksi Danonella on People using business as a force for good -ohjelma.

-Jos Suomessa seurataan muuta maailmaa, muuttuu esimerkiksi vuosittainen mikromenettely eli vastuullisuusraportointi strategiseksi ja kokonaisvaltaiseksi työksi, arvelee Anne.

-Siinä syntyy dynaaminen sisäinen omistajuus yrityksen missioon ja tehtävään. Suomen kielellä ei vielä ole oikein sanoja tälle trendille, jota kutsutaan nimellä Social impact management.

Tulevaisuudessa karsinointi ja siilot yritysten ja valtion tehtävien välillä vähenevät, kun erilaiset kriisit kuten korona ja ilmiöt kuten ”Black lives matter” ja ”Metoo” pakottavat ne yhteistyöhön. Tarvitaan keppiä, mutta myös porkkanaa.

Porkkana on kestävän talouden tavoite, jossa Agenda 2030-tavoitteet pannaan käytäntöön.

Anne muistuttaa realismista: kaikki organisaatiot eivät voi sitoutua kaikkeen, mutta kannattaa ottaa kestävän kehityksen tavoitteista esimerkiksi 1-2 tavoitetta, mitä lähtee ajamaan.

Trendinä on, että kuluttajat ja sijoittajat vaativat, että organisaatiot proaktiivisesti alkavat tuottaa positiivisia vaikutuksia – ei vain toimiluvan menettämisen pelossa.

Britanniassa ollaan jo matkalla: politiikkatoimet ja rahoitus tarvitaan, jotta organisaatiot saavat resursseja. Alkupääoma ja käyttöpääoma pitäisi olla mahdollista yhteiskunnallisille yrityksille, jotta ne pystyisivät kasvamaan.

Koronan jälkeinen elpyminen voi tarjota Suomelle samanlaisen tien kuin Britanniassa. Jos rohjetaan tehdä tarvittavat poliittiset toimet ja antaa peruspääoma työhön.

Yhteiskunnallisen yrityksen toimiin tarvitaan asennemuutosta. Kinastelu ei auta ketään.

Kirjoittaja Iiris Kivimäki on  yritysvarainhankinnan asiantuntija Diakonissalaitoksella.

Diakonissalaitos on yhteiskunnallinen yritys. Yhteiskunnallisen yrityksen tunnistaa mm. Suomalaisen Työn Liiton myöntämästä Yhteiskunnallinen yritys -merkistä. Merkkiä käyttävät Diakonissalaitoksen lisäksi myös Rinnekoti ja Diakonissalaitoksen Hoiva.

Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittaen sen toiminta-ajatuksensa mukaisesti. Suomessa Yhteiskunnallinen yritys –merkki on 231 yrityksellä.