Vastuullisuutta ja vaikuttavuuttaa – yhteiskunnallisten yritysten asemaa tulisi vahvistaa Suomessa

Suomen tulisi edistää yhteiskunnallista yritystoimintaa nykyistä enemmän, sillä siitä hyötyvät kaikki.  Muualla maailmassa nostetta on jo, kirjoittaa Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström blogissaan. 

Sote-alan yhteiskunnalliset yritykset työllistävät yli 32 000 työntekijää, Diakonissalaitos heistä joka kymmenennen. Käytämme toimintamme tuottoa myös henkilöstön hyvinvointiin. Hyvinvoiva työyhteisö on vastuullisuustyömme ytimessä ja keskeinen osa strategiaamme.  

Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen tarkoitus on tehdä yhteiskunnallista hyvää. Yhteiskunnallinen yritys, kuten Diakonissalaitos, sitoutuu myös oletusarvoisesti kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen vastuullisuuteen, jotka ovat tietysti minkä tahansa hyvän yrittämisen perusta.

Emme enää voi ratkoa yhteiskunnallisia, ekologisia ja sosiaalisia ongelmia vanhalla kaavalla, jossa yritysten omistajat määrittelevät tuottotavoitteet. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on tässä kirittäjän osa. Käytettyä rahaa vastaan saatava vaikuttavuus olisi nostettava avainasemaan.

Nostetta maailmalla

Talousjärjestö OECD antoi viime vuonna jäsenvaltioille suosituksen yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämiseksi (pdf). EU-komissiolta odotetaan omaa vastaavaa suositusta tänä kesänä. Myös YK:n alainen työjärjestö ILO korostaa yy-yritysten roolia hyvän työn ja työelämän tarjoajina.

Norjassa on esimerkiksi tehty selkeitä linjauksia sotepalvelujen ostamisesta voittoa tavoittelemattomilta palveluntuottajilta. Muun muassa Oslon kaupunki teki päätöksen, jonka mukaan vähintään neljännes ikäihmisten palveluista pitää ostaa voittoa tavoittelemattomilta.

Monissa maissa yhteiskunnallisten yritysten aseman vahvistaminen on valtuutettu tietylle ministerille. Tämä voisi toteutua mieluusti myös Suomessa.

Suomessa törmään usein hieman erikoiseen asenteeseen yhteiskunnallisia yrityksiä kohtaan. Ajatellaan, että yy-yrityksillä halutaan päästä jotenkin helpommalla tai pyritään verohelpotuksiin. Yhteiskunnalliset yritykset toimivat kuitenkin samoin kuin muut yritykset, ja niitä koskevat samat säännöt. Merkittävin ero on tulonjaossa. Vähintään puolet tuloksesta on käytettävä yrityksen määrittämän päämäärän toteuttamiseen.

Hyvä kiertämään hyvinvointialueilla

Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan motivaationa on tuottaa käyttäjäasiakkaalle mahdollisimman laadukasta ja oikein mitoitettua palvelua käytettävissä olevalla rahalla. Avain tähän on avoin vuoropuhelu tilaaja-asiakkaan, meidän tapauksessamme hyvinvointialueiden, kanssa. Yhteiskunnallista yrittämistä ja siitä saatavia hyötyjä voitaisiin tukea Suomessa yksinkertaisella tavalla.

Yhteiskunnallisesta yrittämisestä voisi saada laatupisteitä kilpailutuksessa. Se olisi konkreettinen tapa, joka rohkaisisi yleishyödyllisiä toimijoita lähtemään liiketoiminnan puolelle. Rahaa jäisi entistä enemmän Suomeen kiertoon.

Esimerkkinä, kun Diakonissalaitos aloitti yrityskaupan myötä sote-palvelujen tuottamisen Oulun-Rovaniemen markkinoilla, se tuli samalla aktiiviseksi toimijaksi paikalliseen yleishyödylliseen toimintaan.  Avasimme matalan kynnyksen kohtaamispaikka D-asema työpajoineen ja ryhmätoimintoineen. Oulussa toimivat nyt myös nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Vamos-valmennus ja hävikkiruokahanke Prikka kiertoon. Uusia innovatiivisia malleja kehitetään ja yhteistyötä tehdään useiden paikallisten toimijoiden kanssa.

Yhteiskunnallisen tehtävämme ja toisaalta myös kannattavan liiketoiminnan avulla voimme tarjota palveluja laajasti, myös syrjäytymisvaarassa oleville ryhmille. Näin olemme paremman yhteiskunnan rakentamisen kierrossa mukana.

Houkutteleva työnantaja

Yhteiskunnalliset yritykset ovat myös merkittäviä työnantajia. Suomessa yy-yrityksiä on noin 3 500, joista sote-alalla 1 000. Yksin sote-alan yy-yritykset työllistävät yli 32 000 työntekijää, Diakonissalaitos heistä joka kymmenennen. Käytämme toimintamme tuottoa myös henkilöstön hyvinvointiin. Hyvinvoiva työyhteisö on vastuullisuustyömme ytimessä ja keskeinen osa strategiaamme.

Yhteiskunnallisen yrityksen hyvää tekevä perusajatus kiehtoo tänä päivänä myös osaavia työntekijöitä.  Yhä useampi meille töihin tuleva ihminen kertoo haluavansa tulla osaksi merkityksellistä tarinaa, jossa hyvän kierrättäminen on keskeisessä roolissa. Tällä on merkitystä, kun hyvinvointialaa koettelevaa työvoimapulaa ratkotaan.

Kirjoittaja on Diakonissalaitoksen konsernin toimitusjohtaja.