Yhteisöllisyys on sittenkin johtamiskysymys

Diakonissalaitoksella toimi vuosina 2018-2021 Kanssala-hanke.  Se selvitti, mitä taikaa on niissä yhteisöissä, joissa vapaaehtoiset ja asiakkaat kertovat viihtyvänsä erityisen hyvin ja joihin he aina uudelleen palaavat. Vaikuttaa siltä, että yhteisöllisyys on sittenkin johtamiskysymys.

Kommenteissa ja havainnoissa on ollut paljonkin yhteistä. Yksi silmäänpistävimmistä havainnoista on, kuinka motivoituneita työntekijät ovat työhönsä näissä yhteisöissä ja miten moninaisia rooleja näissä paikoissa käyville ihmisille mahdollistetaan. Työntekijöillä on tietenkin aina viime käden vastuu, mutta vapaaehtoisiin ja asiakkaisiin luotetaan ja heille tehdään mahdolliseksi vaihtaa rooleja toiveidensa mukaisesti.

Nämä havainnot vahvistavat ajatusta siitä, että vapaaehtoistoiminnan organisointi ja koordinointi vie aikaa ja vaatii mukana oloa koko sydämestä.

Mitä useamman työntekijän tehtäviin kuuluu vapaaehtoisiin liittyviä tehtäviä, sen varmemmin yhteisö koetaan vieraanvaraisena ja työntekijät kokevat vapaaehtoisuuden kiinteänä osana työyhteisöään.

Lopultahan on kysymys todella pienistä asioista, siitä että tervehditään ja kiitetään muulloinkin kuin vapaaehtoisen saapuessa ensimmäistä tai viimeistä kertaa, siitä että kysytään ja kuunnellaan yhteisössä käyvien ihmisten mielipidettä, kuinka asiat tulisi järjestää ja siitä, että heidän mielipiteellään on aidosti väliä.

Johdon sitoutuminen vaikuttaa onnistumiseen

Yksittäisten työntekijöiden into ja halu ottaa toimintaan mukaan vapaaehtoisia on hyvä lähtökohta, mutta yhteisön vieraanvaraisen kulttuurin luomiseen tarvitaan myös johdon sitoutumista. Vieraanvaraisuus näkyy työnkuvissa ja työajan käytössä, se näkyy siinä asenteessa kuinka vapaaehtoisista ja asiakkaista puhutaan työyhteisössä ja kuinka vapaaehtoisten toimintaa mahdollistetaan. Parhaimmillaan johtaja on läsnä, mutta toimii taustalla kannatellen asiakkaiden, vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhteistä hyvää. Ja toki paljon on tehtävä, jotta yhteisössä aidosti halutaan panostaa vapaaehtoisiin ja heidän kohtaamiseensa. Eivät kaikki työntekijät välttämättä suhtaudu vapaaehtoisiin pelkästään positiivisesti.  Varsinkin alkuun vapaaehtoisten kanssa toimiminen tarkoittaa omien toimintatapojen muokkaamista, uusia työtehtäviä ja jo luotujen käytänteiden avaamista.

Johtajan tehtävä on levittää Can do -asennetta näissä yhteisöissä, joissa työntekijät, vapaaehtoiset ja asiakkaat uskaltavat kokeilla siipiään. Tällaisiin yhteisöihin palataan yhä uudelleen ja niihin hakeutuu myös uusia ihmisiä. Asenne ja rohkea esimerkki vievät pitkälle, aina ei tarvitse edes onnistua vaan rohkeasti kokeilla ja yhdessä sanoittaa, jos joku juttu ei toiminutkaan. Kannustuksen ja kiitoksen voima vapaaehtoistoiminnan mahdollistamisessa ja sen organisoimisessa on vähintä, mitä vieraanvaraisen yhteisön aikaansaaminen johtamiskulttuurilta vaatii.

Kirjoittaja Saara Simonen työskenteli Kanssalan projektipäällikkönä.

Kanssalan toiminta on päättynyt. Diakonissalaitoksella toimi vuosina 2018–2021 Kanssala-hanke, jossa lisättiin helsinkiläisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan. Toimintaa rahoitti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.
Artikkelia on päivitetty joulukuussa 2021.