Yhteisöruokailulla on vahva paikka muiden auttamistapojen rinnalla

Yhteisöruokailu on enemmän kuin edullista ruokaa. Nimensä mukaisesti se tarjoaa siihen osallistuvalle avoimen yhteisön, johon kuuluminen ei ole riippuvainen ihmisen elintasosta, taustasta tai elämäntilanteesta. Monelle ruokailuun osallistuvalle yhteisö on ruokaakin tärkeämpi.

Jennyn Olohuoneen yhteisöruokailussa valmistettu aterinhimmeli, johon kukin osallistuja sai laittaa sen ajatuksen, mikä hänelle yhteisöruokailussa merkitsi eniten.

Tähän johtopäätökseen tulivat sosionomit (AMK) Marika Leutola-Tarvonen, Eeva Miyashita ja Olga Nurminen, jotka opinnäytetyössään selvittävät yhteisöruokailun merkitystä. Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakiin tehty opinnäytetyö palkittiin Diakonissalaitoksen D-stipendillä.

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kannelmäen seurakunnan kanssa. Aineisto koottiin Jennyn Olohuoneessa, joka on kaikille avoin yhteisöllinen kohtaamispaikka seurakunnan tiloissa. Siellä kerättiin kävijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia yhteisöruokailun merkityksellisyydestä sekä kartoitettiin ideoita toiminnan kehittämiseen. Tulosten mukaan yhteisöruokailulla oli kokonaisvaltainen vaikutus sekä kävijöiden että vapaaehtoisten hyvinvointiin. Toiminta koettiin mielekkääksi ja mieluisaksi.

”Jennyn Olohuoneen jo olemassa olevaa toimintaa ja ilmapiiriä tulee vaalia ja toimintaa itsessään ei tule muuttaa. Toiminnan sisältöjä tulee kuitenkin kehittää kävijöiden ja vapaaehtoisten toiveista käsin, jotta heidän äänensä olisi kuuluvilla yhä enemmän”, Olga Nurminen sanoo.

Hän pitää Jennyn Olohuoneen yhteisöruokailua onnistuneena diakoniatyönä, jossa korostuu lähimmäisenrakkaus.

”Tuloksista ilmeni yhteisöllisyyden, kohtaamisen, osallisuuden, vapaaehtoistoiminnan, ruoan ja hengellisyyden merkitys Jennyn Olohuoneen yhteisöruokailussa.”

”Yhteisöruokailut ovat yleistyneet viime vuosina ja niistä on ollut paljon keskustelua. Se miten niitä voisi vielä kehittää ja saada kävijöiden toiveita vastaavaksi on tärkeää. Muutenkin yhteisöruokailujen merkitys ja tulevaisuus on tärkeä kysymys”, Eeva Miyashita toteaa.

Marika Leutola-Tarvonen muistuttaa, että yhteisöruokailut ja ruoka-apu ovat olleet näkyvästi esillä tämän päivän yhteiskunnassa. Yhteisöruokailut tavoittavat suuren joukon ihmisiä eri puolella Suomea ja ruoka-avun tarve on merkittävä.

”Oli mielenkiintoista huomata, kuinka ruoka-apu on muuttunut vuosien saatossa, mutta edelleen ihmisten tarve ruoka-apuun on suuri. Ruoka-avun kehittäminen yhä yhteisöllisempään suuntaan on mielestäni oikea suunta tulevaisuutta ajatellen”, hän sanoo.

Oppimiskahvila ja aterinhimmeli

Aineisto kerättiin toteuttamalla Jennyn Olohuoneessa kaksi toiminnallista tutkimuskertaa dialogisuutta korostavalla oppimiskahvila-menetelmällä. Siinä osallistujat jakautuivat pöytäkuntiin, joissa käsiteltävästä aiheesta tuotettiin erilaisia näkökulmia ja ideoita. Lisäksi koottiin aterinhimmeli, joka ripustettiin Jennyn Olohuoneen kattoon muistuttamaan toiminnan merkityksellisyydestä. Jokainen sai laittaa himmeliin sen ajatuksen, mikä heille yhteisöruokailussa merkitsi eniten.

”Yhteisissä keskusteluissa opimme toinen toisiltamme ja ideoimme yhdessä tulevaisuuden mahdollisuuksia Jennyn Olohuoneen toiminnalle. Myös kriittistä palautetta uskallettiin antaa, esimerkiksi joistain toiminnoista ei pidetty, ja tilat koettiin suurelle kävijämäärälle ajoittain ahtaiksi.”

Aineiston keruussa oli tilaa myös huumorille, jonka kautta voitiin lähestyä myös vaikeita asioita.

Yksinäisyys nousi esiin useammassakin puheenvuorossa, esimerkkinä erään kävijän kommentti: ”Kissojen kanssa on pirun vaikea keskustella, siksi tulen tänne Jennyyn juttelemaan ihmisille!”

Jennyn Olohuonetta kuvattiin myös ”määränpääksi, jonka vuoksi lähteä kotoa”. Sinne voi tulla sellaisena kuin on.

Yhteisöruokailu vahvistaa osallisuutta

Tutkimuksen tekijöiden mukaan yhteisöruokailu on tärkeä työmuoto perinteisten leipäjonojen rinnalle. Tiukassa elämäntilanteessa olevien ihmisten ei tarvitse jonottaa tai tuntea eriarvoisuutta kaikille avoimessa yhteisöllisessä ruokailussa. Ruoka-apuakin tarvitaan, sillä kaikki ihmiset eivät halua syödä yhdessä. Joillekin ruoanlaitto voi olla harrastus, jolloin yhteiseen valmiiseen pöytään tuleminen ei sovi heille.

”Yhteisöruokailulla on iso merkitys. Hyvässä seurassa nautittu herkullinen ateria yhdistää ihmisiä erityisellä tavalla. Ruoan edullinen hinta mahdollistaa kaikkien osallistumisen ja toimii ruoka-apuna heille, joilla on taloudellisesti haastava elämäntilanne”, Olga Nurminen painottaa.

Vierailut Jennyn Olohuoneessa vakuuttivat Eeva Miyashitan toiminnan tärkeydestä.

”Aiemmin olin ajatellut, että ihmiset käyvät pitkälti ruoan takia, mutta huomasin että muu toiminta olikin se juttu, jonka vuoksi paikalle tullaan. Yhteiskuntaamme leimaa vahva individualismi, mutta yhteisöllisyyttä kaivataan ja sen merkitys korostuu. Sanoisin, että Jennyn Olohuoneessa on diakoniatyötä parhaimmillaan. Ilmapiiri on lämmin ja vastaanottavainen, siitä huokuu aito läsnäolo. Nyt ajattelen yhä vahvemmin, että yhteisöruokailuille on tulevaisuudessa tarvetta ja niihin kannattaa panostaa entistä enemmän. Tällainen toiminta voi ehkäistä myös syrjäytymistä.”

Marika Leutola-Tarvonen on samoilla linjoilla.

”Ruoan sijaan tärkeämmäksi koetaan yhteisö, johon jokainen on lämpimästi tervetullut. Oli silmiä avaavaa huomata, kuinka suuri merkitys Jennyn Olohuoneen yhteisöruokailulla on ihmisten elämään. Se on syy lähteä kotoa – paikka, jossa saa kohdata toisia ihmisiä. Ja ennen kaikkea se on paikka, jossa ihmiset kohdataan lähimmäisenrakkaudesta käsin.”

Leutola-Tarvonen, Marika & Miyashita, Eeva & Nurminen, Olga (2020): KOHTAAMISIA JENNYN OLOHUONEESSA. Tutkimus Kannelmäen seurakunnan yhteisöruokailun merkityksellisyydestä ja kehittämistarpeista.

Diakonissalaitos jakaa vuosittain D-stipendejä Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakin opiskelijoille. Stipendin myöntämisen perusteena on opinnäytetyö, jossa on muun muassa nostettu esille jokin avun ja tuen tarpeessa oleva ihmisryhmä sekä esitelty heitä osallistavia ja voimavaraistavia toimintamalleja. Stipendin saajan valitsevat Diakin opettajat.