Nuoren ääni: “Politiikka on perseestä”
31.5.2023
Tänä päivänä kuulee usein tarpeesta saada nuorten ääni kuuluviin, mutta kertaakaan en ole samasta torvesta ‘nuoren’ ääntä kuullut. Huomaa, kuinka slogan ei edes puhuttele heitä näin paljastaen todellisen sanomansa: haluamme nuorten kuuntelevan meitä. Kuuron pillipiiparin kummastellessa entistäkin etäisempää nuorisoa hän ei tajua viestivänsä heidän varteenotettavuutensa puutteesta; ei-aikuinen, epäkypsä, epäpätevä. Viesti ei ole alun perinkään suunnattu nuorille, koska heillä ei ole aikuisen painoarvoa, ja silti tämän harteilla on koko tulevaisuus — ettekö ole kuulleet, että huomisen sato kylvetään tänään?
Vaikka vaaleissa äänen kuin äänen arvo on sama, sen paino muuttuu äänestyskopin ulkopuolella. Terminä nuori viittaa 16–29-vuotiaisiin, siis pääosin vaalioikeuden omaaviin henkilöihin. Tästä vähän omituisesta kategorisoinnista voimme päätellä, ettei ‘aikuinen’ merkitse täysi-ikäistä, joten lienee hyvä kysyä, mikä termin poliittinen käyttötarkoitus oikein on?
Intuitiot elämänviisaudesta lahoavat nopeasti, kun huomioimme, kuinka muovautuva maailma tänä päivänä onkaan. Kuinka moni vanhentuneine viisauksineen ei enää olisikaan aikuinen? Medialukutaitokin lienee jo edellytys, mutta harvemmalta aikuiselta se luonnistuu, ja mitä tietotaitoon tulee, ei parane unohtaa koulupolun jatkuvaa edistymistä. Toisaalta ei termillä vallanpitäjiinkään viitata, suurin osa aikuisista on kuitenkin työväkeä ilman sen enempää suoraa päätösvaltaa. Mikä siis on aikuisen leiman funktio? Kenties se on vain porkkana tikun päässä.
Moinen pohdinta ei kuitenkaan Sentrikkoa hetkauta, joka jatkaa nuorten ulos ajamista heidän etunsa nimissä. Se on itsessään tragikoominen meemi, sillä tahtonsa läpi saadessaan loisi hän pahimman poliittisen vihollisensa, mutta, kun tätä tasoa on hänen osallistumisensa, tahattomasti hän ylläpitää nuoren etäisyyttä ja täten asemaansa. Vitsi kuitenkin jää ensiksi mainitun sloganin varjoon, joka jälleen kertoo puhujan kyvyttömyydestä kuunnella nuorta; kuka ei omalta kälätykseltään salin jättävää yleisöä kuule, tuskin kuulee mitään muutakaan. Ken äänestämättä jättää äänettään puhuu, ja kertoo sillä pettymyksestään, ei vaikuttamista vaan ‘politiikkaa’ kohtaan.
Teksti: Joel Tuunainen
Diakonissalaitoksen Nuorten ohjelman (2022–2024) tavoitteena on tehdä tilaa erilaisille nuorten äänille yhteiskunnassa. Nuorten ääni -blogisarjassa nuoret itse kirjoittavat heille tärkeistä teemoista. Kuuntele myös aiheeseen liittyvä podcast: Ääni nuorille -podcast: Ymmärretäänkö meitä politiikassa.
