Romanisiirtolaisten kokemuksia etnisestä profiloinnista

Pysäytetyt – Etnisen profiloinnin tilat, merkitykset ja käytännöt -hanke on ensimmäinen sellainen laaja ja järjestelmällinen akateeminen haastatteluaineisto etnisestä profiloinnista, johon on haastateltu myös Suomessa oleskelevia itäeurooppalaisia romaneja. 150 haastatellusta 23 identifioitui romanialaiseksi tai bulgarialaiseksi romaniksi. He kertoivat kokevansa pysäyttämistä ja häätöjä usein, ja heitä poistetaan myös jatkuvasti rautatieasemilta ja kauppakeskuksista perustelematta.

Tältä sivulta löydät poimintoja Pysäytetyt-aineistosta, joka vahvistaa Diakonissalaitoksen Kaupunki kaikille -kampanjan viestiä.

Rodullistetun vähemmistön profilointikokemukset hyvin yleisiä

Kaikki romanitaustaiset siirtolaiset, joita Pysäytetyt-tutkimukseen haastateltiin, mainitsivat, että heillä oli ollut kohtaamisia poliisin kanssa ilman perusteltua syytä. Lähes jokaiselta heistä oli pyydetty jossakin vaiheessa henkilöllisyystodistusta. Rodullistettuna vähemmistönä he joutuvat erityisellä tavalla pelkäämään myös muiden asunnottomien tai paikallisten huumeidenkäyttäjien hyökkäävää käytöstä.

Etninen profilointi ilmenee arkisissa ympäristöissä

Etniseen profilointiin liittyvät tilanteet tapahtuvat Pysäytetyt-tutkimuksen mukaan usein arkisissa ympäristöissä. Ne voivat keskeyttää koulu- tai työmatkan tai tehdä tavallisesta kaupassa käynnistä epämiellyttävän. Tällaiset kokemukset myös viestittävät pysäytetylle henkilölle että häntä pidetään “toisena” – ettei hän kuulu maahan, jossa hän asuu tai oleskelee. Etninen profilointi voi myös liittyä siihen, että henkilön epäillään tekevän rikoksia vain siksi että hän kuuluu tiettyyn etniseen tai rodullistettuun ryhmään.

Kampin kauppakeskuksen kaltaiset tilat haastavia oleskelulle

Pysäytetyt-tutkimuksen aineistossa monet etnisen profiloinnin kokemukset paikantuivat Helsingin keskustassa sijaitsevaan kauppakeskus Kamppiin. Kampin kauppakeskus koostuu useista julkisista ja puolijulkisista alueista, joissa ihmisten tulisi pystyä liikkumaan melko vapaasti.

Katutasossa sijaitsevat tilat, kuten linja-autoasema ja kauppakeskuksen ensimmäinen kerros ovat julkisia tiloja. Kauppakeskuksen muut käytävät ovat puolijulkisia tiloja, mutta kauppakeskusten edustajat ovat kuvanneet myös näitä käytäviä ja istumapaikkoja julkisina tiloina, sillä niiden käyttö ei vaadi tavaroiden ostamista.

Tästä huolimatta monet haastateltavat kertoivat, että vartijat olivat poistaneet heidät näistä paikoista tai kieltäneet pääsyn tiloihin. Tämä koski erityisesti romanialaisia ja bulgarialaisia haastateltavia. Lainaus haastattelusta:

“Eli siellä Kampissa, missä on noi ovet et pääsee sinne linja-autoon…Eli niistä liukuovista he [vartijat] näyttää, että ei saa mennä sisälle vaan pysykää ulkopuolella. Kovaan ääneen huutavat, käyttävät kovaa ääntä. Et menkää pois.” (Mies, 24, Bulgarian romani)

Vartijoilta toivotaan ystävällisiä keskustelunaloituksia

Pysäytetyt-tutkimuksen haastateltavat kertoivat joidenkin vartijoiden kohtelevan vähemmistöjä kunnioittavalla tavalla. Haastateltavien kertoman mukaan vartijat saattoivat jopa kritisoida työkavereidensa toimia ja neuvoa valituksen tekemisen mahdollisuudesta. Erityisesti Bulgariasta ja Romaniasta saapuneilla haastateltavilla oli ikäviä kokemuksia vartijoista. Vartijoiden nähtiin kohtelevan rodullistettuja vähemmistöjä töykeästi ja aggressiivisesti kun heidän olisi pitänyt toimia kunnioittavasti. Jotkut haastateltavat kokivat, että vartijat hakivat yhteenottoa.

“En ymmärrä, miksi he eivät aloita keskustelua sanomalla ystävällisesti, ettei jotain saa tehdä. Keskustelu aloitetaan aina hyvin aggressiivisesti. Sinua pelotellaan tavallaan, joten puhut, koska se ei tietenkään tunnu mukavalta. Joten pitää ikään kuin vastata. He odottavat, että on heti jotain valittamisen aihetta. He aloittavat tavalla, joka käytännössä luo ongelmia. En ymmärrä, miksi he käyttäytyvät koko ajan sillä tavalla ja ovat niin töykeitä.” (Nainen, 41, Romanian romani)

Vartijoiden koulutus ja rekrytointi tärkeää hoitaa hyvin

Pysäytetyt-tutkimuksen haastateltavat korostivat, että ystävällinen vuorovaikutus takaisi hyödylliset ja molempia osapuolia miellyttävät kohtaamiset. Vuorovaikutuksen merkitys tuli esiin myös siinä, että osa bulgarialaisista ja romanialaisista haastateltavista puhui poikkeuksellisen mukavista tai tunnetusti töykeistä, aggressiivisista tai jopa väkivaltaisista vartijoista. Haastateltavat arvioivat, että vartijat muodostivat suuremman ongelman etnisen profiloinnin osalta kuin viranomaiset. Vartijoita kritisoitiin voimakeinojen väärinkäytöstä ja huonon maineensa mukaisesta käytöksestä. Yhdeksi syyksi ongelmiin esitettiin se, ettei ammattiin valmistava koulutus tarjonnut riittäviä taitoja vähemmistöjen kohtaamiseen. Jotkut haastateltavat pohtivat myös vartijoiden rekrytointia. Koska kyse on ammatista, jossa kohdataan jatkuvasti ihmisiä ja johon sisältyy voimankäyttöoikeuksia, haastateltavat näkivät että olisi tärkeätä löytää oikeat ihmiset tehtäviin – esimerkiksi sellaiset jotka eivät ole aggressiivisia.

Etninen profilointi voi koskettaa myös lapsia

Etninen profilointi altistaa uhrit erilaisille väkivallan muodoille – sekä fyysiselle että henkiselle väkivallalle. Nöyryytys voi olla myös osa sukupolvien välisiä suhteita. Etnisen profiloinnin kokemukset opettavat joskus jo hyvin nuorille lapsille, että heidän perheensä kuuluu ryhmään, jonka odotetaan tekevän rikoksia tai joita viranomaiset tai vartijat saattavat pysäyttää ilman asianmukaista syytä. Vanhemmille oli tutkimuksen mukaan vaikeaa, että he eivät pysty suojaamaan lapsiaan etniseltä profiloinnilta, mutta myös raskasta tulla nöyryytetyksi lasten edessä.

Kaikkia eivät kauppakeskuksissa koske samat säännöt

Useat bulgarialaiset Pysäytetyt-tutkimuksen haastateltavat kertoivat, että he olivat jatkuvasti vartijoiden toimenpiteiden kohteena. Kohtaamiset kauppakeskusten vartijoiden kanssa olivat enimmäkseen negatiivisia ja vartijoiden kerrottiin käyttäytyneen usein hyvin asiattomasti. He olivat kieltäneet haastateltavilta sisäänpääsyn tai poistaneet nämä kauppakeskuksesta perusteetta, siitä huolimatta että ulkona satoi rankasti tai tuiskutti lunta. Haastateltavat kertoivat vartijoiden loukanneen heitä suullisesti, poistaneen wc-tiloista ja kieltäneen heitä lataamasta puhelinta maksuttomilla latauspisteillä.

“Kampin kauppakeskuksesta hän menee sinne toiseen kerrokseen lataamaan puhelinta. Niin silloin usein häädetään. Siis vartija häätää ulos ja sanoo, että tää ei…Et tämä on suomalaisille tämä paikka. Et ei bulgarialaisille tai romanialaisille”. (Mies, 24, Bulgarian romani)