Matin kirje
Aikuisuudesta ja päätöksistä
Nuorempana ajattelin, että elämänkokemuksen karttuessa ihmiset saavat niin paljon tietoa, että valintojen tekeminen käy heille helpoksi. Aikuiset näyttivät oman elämänsä Sauli Niinistöiltä, jotka suurta harkintaa käyttäen tekivät päätökset aina järkevimmällä tavalla. He punnitsivat päätöksissään suurta tietomäärää ja useita näkökulmia, heillä oli selkeä kuva siitä minkälaista elämää he haluavat elää ja toimivat tilanteessa kuin tilanteessa fiksusti ja hillitysti. Okei, ehkä tuo ei aina välittynyt omista vanhemmistani, mutta muista aikuisista.
Nyt kun olen itse liukunut aikuisten joukkoon ainakin ikäni puolesta, voin kertoa, että en tunne itseäni juurikaan kypsemmäksi, harkitsevammaksi tai suunnitelmallisemmaksi. Eikä siltä näytä muidenkaan ympärilläni olevien aikuisten toiminta. Olen kuullut, miten järkisyillä on perusteltu, että nelihenkinen perhe tarvitsee kuusi makuuhuonetta, että varasto tarvitsee 2km halpaa hirviaitaa ja että vapaat markkinat ratkaisevat ilmastokriisin.
Olen itse tehnyt elämäni isoimmat päätökset pitkälti fiilispohjalta. Lähdin opiskelemaan alaa, joka oli tuttu. Teen töitä yrityksessä, jonka työilmoitus kuulosti hienolta. Harrastan kivoja, mutta turhia juttuja ja tuhlaan aikaani ihmisten kanssa, joiden seurasta nautin. En ole puolisoni kanssa, koska se on järkevää, vaan koska hän on ihana. Toki näihin valintoihin on vaikuttanut elämäni aikana karttunut tieto, mutta ei läheskään niin paljon kuin sattuma, lähtökohtani, hetken mielijohteet, ennakkoluulot, asenteet ja ideologiat.
Väittäisin, että suurin osa elämän valinnoista tehdään silloin, kun valinta eteen tupsahtaa. Niillä tiedoilla ja taidoilla, jotka meillä on sillä hetkellä saatavilla. Ilman kummempia valmisteluja. Siinä olin yhtä hyvä nuorena kuin nyt aikuisena. Ainoa ero on, että nuorena ajattelin, että osaisin tehdä nuo valinnat paremmin enemmällä elämänkokemuksella. Nyt minusta tuntuu, että en osaisi vieläkään tehdä valistuneempia valintoja, vaikka kyllä pystyn antamaan hienommat perustelut valinnoilleni.
Siksi kehottaisinkin, että isoistakaan päätöksistä ei kannata murehtia liikaa. Ei ennen päätöstä, eikä päätöksen jälkeen. Ne voi vielä myöhemmin muuttaa uudella päätöksellä. Eikä kannata kuunnella liikaa muiden mielipiteitä, miten sinun tulisi tehdä valintasi. He voivat antaa sinulle vain lisää tietoa, ei tunnetta.
Terveisin ystäväsi,