Aurora Karamzin

Aurora Karamzin oli rohkea vaikuttaja 1800-luvulla. Hän huolehti heikoimmassa asemassa olevista ja tuki tyttöjen koulutusta. Hän teki aloitteen Diakonissalaitoksen perustamisesta Helsinkiin. Laitoksessa nuorista naisista kasvatettiin huono-osaisten auttajia. Aurora osallistui Diakonissalaitoksen toimintaan monin tavoin elämänsä loppuun asti.

Diakonissalaitoksella Auroran perintö elää auttamisena, välittämisenä ja hyvän tekemisenä.
Rohkeutena puolustaa ihmisarvoa.

 

Lue lisää Aurora Karamzinista

 

Aurora Karamzin – sosiaalityön uranuurtaja

Aurora (1808-1902) oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ja hyväntekijä. Hänen anteliaisuutensa oli laajalti tunnettua. Aurora vastasi vähävaraisten, vanhusten, nälkäänäkevien ja sairaiden avunpyyntöihin.

Diakonissalaitos aloitti toimintansa kulkutautisairaalana. Laitoksessa ryhdyttiin myös kasvattamaan nuoria naisia huono-osaisten auttajiksi elämäntehtävään, toimimaan diakonissoina. Merkittävä osa koulutusta oli sairaanhoitajan opinnot.

Lue lisää kulkutautiepidemiasta 1860-luvulla.  

 

 

Yksityishenkilöt sosiaalityön aloittajina

Auroran toiminnassa yhdistyy

  • hänen yhteiskuntaluokalleen kuulunut velvollisuus pitää huolta köyhistä
  • 1800-luvun yhteiskunnallisessa murroksessa syntyneet filantrooppiset aatteet
  • sosiaalityön kanavointi yhdistystoiminnan kautta.Hän oli aktiivinen toimija useissa yhdistyksissä, muun muassa Pietarin ja Helsingin hyväntekeväisyyttä varten perustetuissa rouvasväenyhdistyksissä (alunperin ruotsiksi Fruntimmersförening). Hän oli myös Punaisen Ristin Suomen osaston perustaja- ja kunniajäsen.

 

 

Lisää Auroran elämästä ja työstä

Aurora Karamzin - laitoksen uskollisin ystävä

Aurora Karamzin perusti Diakonissalaitoksen 1867. Hän tuki sen toimintaa elämänsä loppuun asti. Hän jopa suunnitteli muuttavansa diakonissojen luokse vanhuudenpäivikseen.

Lue Auroran ja Diakonissalaitoksen vaiheista tästä linkistä
Aurora - Stjernvallista Karamziniksi

Aurora syntyi 1808 Stjernvallin perheeseen. Ensimmäisen avioliiton myötä nimi muuttui Demidoviksi ja toisesta jäi elämään nimi Karamzin. Aurora jäi leskeksi kummastakin liitosta.

Lue Auroran ihmeellisestä elämästä tästä linkistä
Auroran rakkaat Träskända ja Hakasalmi

Träskändan kartano Espoossa ja Hakasalmen huvila Töölönlahden rannalla olivat Auroralle tärkeitä paikkoja. Myös niihin liittyi hänen sosiaalista toimintaansa.

Lue sosiaalisesta toiminnasta tästä linkistä

Auroran nimi elää edelleen

1800-luvun lopulla Diakonissalaitoksen rakennushankkeen yhteydessä suunniteltiin laitokselle uutta nimeä – Aurora-Stift, Aurora-Säätiö. Muutosta ei kuitenkaan tehty. Mutta Auroran nimi on kuitenkin edelleen esillä Diakonissalaitoksessa muilla tavoin.

Talo, tila ja palkinto

Diakonissalaitoksen korttelissa Helsinginkadun varrella sijaitsee Auroratalo. Sen paikalla toimi vuosina 1970-2006 hotelli Aurora, joka muutettiin asuintaloksi pitkäaikaisasunnottomille. Aurora on antanut nimensä myös Diakonissalaitoksen päärakennuksen suurimmalle huonetilalle. Laitos on  jakanut Aurora-palkinnon vuodesta 2000 alkaen.

Muita paikkoja Auroran kunniaksi

Helsingissä Töölön kaupunginosassa on Aurorankatu, Nordenskiöldinkadun yli on rakennettu Auroran silta ja Finlandia-talossa on Aurorasali. Espoossa on Auroran koulu sekä Aurorakoti. Suomen Ruususeura valitsi vuoden 2020 ruusuksi “Auroran”.

Lue Yliopiston almanakkatoimiston tietoisku nimestä Aurora

Linkkejä Aurora-aineistoon

Kansallisbiografian artikkeli Aurorasta Espoon perinneseuran kokoamaa tietoa Aurorasta

 

Katso videoupote: Marika Sampio-Utriaisen monologi Aurora K. – rakkaudesta hyväntekeväisyyteen.