Tietopankki

Psykotraumatologian keskuksen Tietopankkiin on koottu traumatisoituneiden pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten mielenterveyskysymyksiin liittyvää aineistoa. Tietokanta sisältää lisäksi monikulttuuriseen traumatyöhön soveltuvia arviointimenetelmiä sekä tietoa kidutuksen uhrin trauman vaikutuksista oppimiseen.

Uusi esite:

Turvaa, toivoa ja toimijuutta – tietoa pakolaisuuden traumoista varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisille (pdf)

Pakolaisuus ja stressi (pdf)

Flyktningar och stress (pdf)

Being a refugee and stress (pdf)

Being a refugee and stress (in Arabic pdf)

Being a refugee and stress (in Swahili pdf)

Being a refugee and stress (in Dari pdf)

Lasten ja nuorten toiminta

Hoidon ja kuntoutuksen tueksi

Meidän tarinamme -työkirja perheille

Lataa suomeksi sivuttain (pdf)

Lataa suomeksi ja ukrainaksi (pdf, ei täytä saavutettavuusvaatimuksia)

Lataa ruotsiksi (pdf)

Lataa englanniksi (pdf)

Työkirjaan liittyvä työntekijän opas

suomeksi löytyy tästä linkistä (pdf) ja englanniksi tästä linkistä (pdf).

Mun tarinani -työkirja nuorille

Lataa suomeksi sivuttain (pdf)

Lataa suomeksi ja ukrainaksi (pdf, ei täytä saavutettavuusvaatimuksia)

Lataa ruotsiksi (pdf)

Lataa englanniksi (pdf).

Työkirjaan liittyvä työntekijän opas suomeksi löytyy tästä linkistä (pdf) ja englanniksi täältä (pdf).

Minun tarinani -työkirja lapsille

Suomi
Lataa suomeksi sivuttain (pdf)

Suomi ja ukraina
Lataa suomeksi ja ukrainaksi (pdf, ei täytä saavutettavuusvaatimuksia)

Ruotsi
Lataa ruotsiksi (pdf)

Englanti
Lataa englanniksi (pdf).

Työntekijän opas
Työkirjaan liittyvä työntekijän opas suomeksi löytyy tästä linkistä (pdf) ja englanniksi tästä linkistä (pdf).

Työkirjan taustaa
Lue työkirjan taustasta: Työkirja vahvistaa pakolaislapsen ääntä ja auttaa jäsentämään koettua

Arviointimenetelmänä Aikajana
Aikajanatyöskentely traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten sekä heidän perheidensä kanssa löytyy tästä linkistä.

Opas vanhemmille kriisitilanteiden purkamiseksi lasten kanssa

Raportit

Neste Marjo, Levander Mari, Mäkinen-Halttunen Mari, Rekonen Sami, Vartio Annina & Luotonen Katri: Vanhemmuuden versoja. Pyskotraumatologian keskuksen Kidutettujen lasten ja nuorten kuntoutuksen hankeraportti 2019-2021. Diakonissalaitoksen raportti # 2/2021 (pdf)

Sandra Hagman, Marjo Neste, Mari Levander, Mari Mäkinen-Halttunen, Sami Rekonen, Ann-Christin Qvarnström-Obrey: Toivon taimia – Psykotraumatologian keskuksen Lasten ja nuorten toiminnan hankeraportti 2016–2018. HDL raportti # 2/2018 (pdf)

Hagman Sandra: “Työ on varmasti vielä lapsenkengissä” – Selvitys traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoidosta. HDL raportti # 1/2017 (pdf)

Hakkarainen Elina & Laakso Rea & Qvarnström-Obrey Ann-Christin & Vehviläinen Riitta: “Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on” – KITU lapset ja nuoret -hankkeen loppuarviointiraportti.
HDL raportti # 2/2012 (pdf)

Suikkanen Sirkku: Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin Diakonissalaitoksen raportteja 1/2010 (pdf)

Trauma ja oppiminen

Opinnäytetyöt

Honkkila Suvikki Ruth, Turusenaho Johanna: Sotatraumatisoituneiden lasten toiminnallisen ryhmän pilotointi – resilienssin vahvistaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2019. Opinnäytetyö löytyy Theseus-tietokannasta

Marraskuussa 2019 julkaistun opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja kuvata sotatraumatisoituneiden lasten resilienssiä vahvistavan toiminnallisen ryhmän pilotointi jatkokehittelyä varten. Yhteistyökumppanina toimi Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen Lasten ja nuorten toiminta.

Pilotista saatujen kokemusten perusteella resilienssiä vahvistavat toiminnalliset ryhmät ovat lupaava työmuoto sotatraumatisoituneiden lasten kanssa työskenneltäessä. Pilotoinnin koettiin rohkaisseen lapsia toimimaan, syventäneen vanhempien luottamusta kuntoutuspalveluihin ja tarjonneen yhteistyökumppanille ja muille alan toimijoille hyödyllisiä kokemuksia, joiden pohjalta voidaan lähteä kehittämään lasten ryhmämuotoisten kuntoutuspalveluiden järjestämistä.

Mäkipää Linnea: “Tieto lisää ymmärrystä”: traumakoulutuksen hyöty inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa pakolaisperheiden kanssa toimiessa. YAMK-opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2021.
Mäkipään opinnäytetyö löytyy Theseus-tietokannasta.

Opinnäytetyössä selvitettiin Psykotraumatologian keskuksen Kidutettujen Lasten ja Nuorten toiminnan järjestämän traumapohjaisen koulutuksen hyötyä sekä käytettävyyttä inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä kokemusperäistä tietoa yhteistyökumppanille siitä, miten koulutusta on hyödynnetty inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Tietoa kerättiin koulutuksiin vuosina 2019–2020 osallistuneilta henkilöiltä verkkokyselyn avulla, osallistujien koulutusten jälkeen työryhmälle antamasta palautteesta sekä koulutuksen järjestäjien teemahaastatteluilla.

Jokisalo, Jasmiina; Rantala, Dan: Visuaalisen työkalun kehittäminen osaksi sosiaaliohjausta Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskukselle. AMK-opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu 2024.

Opinnäytetyössä kehitettiin visuaalinen työkalu osaksi Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen sosiaaliohjausta. Tavoitteena oli luoda selkokielinen ja visuaalinen työkalu, joka auttaa pakolaistaustaisia potilaita ymmärtämään paremmin suomalaisia sosiaalipalveluja ja edistää heidän kotoutumistaan. Työkalu kehitettiin yhdessä keskuksen potilaiden kanssa yhteiskehittämisen työpajoissa ja tietoa työkaluun kerättiin myös keskuksen työntekijöiltä kyselyiden ja keskusteluiden kautta.

Uutiset

Asiantuntijavideot

Videossa aiheena Lapset ja nuoret pakolaisina.

Videossa aiheena lapsen ja nuoren traumatisoituminen.

Videossa aiheena, miten pakolaislasta voidaan auttaa.

Sotatraumatisoituneiden kuntoutus

Psykotraumatologian keskuksen Sotatraumatisoituneiden kuntoutus kehittää potilastyön ohella digivälitteisen hoitotyön menetelmiä. Tämä mahdollistaa hoidon ja kuntoutuksen arvioiden toteuttamisen maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta. Sotatraumatisoituneiden kuntoutuksessa etätyöskentelystä on tullut luonteva osa potilastyötä, verkostotyöskentelyä ja kouluttamista.

Sotatraumatisoituneiden kuntoutus – hankkeen 2018-2021 loppuraportti. Diakonissalaitoksen raportti 1/2022.

Esite Pakolaisuus ja stressi (pdf, 2022)