Basman tarina

Taustatietoja

Basma on 16-vuotias ja saapunut Suomeen 14-vuotiaana. Basma on tullut Suomeen ilman perhettään alaikäisenä turvapaikanhakijana. Basman äiti ja kaksi nuorempaa sisarusta asuvat kotimaassa.  Isä on menehtynyt. Nyt Basmalla on oleskelulupa ja hän asuu perheryhmäkodissa, jossa asuu hänen lisäkseen seitsemän nuorta. Basmalla on perheryhmäkodissa oma ohjaaja. Koska Basma on alaikäinen, hänellä on edustaja, joka toimii Basman edunvalvojana. Basmalla on sekä koulussa että ryhmäkodissa kavereita, joiden kanssa hän käy uimassa ja kävelyllä.

Basma on asunut vuoden perheryhmäkodissa. Hän ikävöi kotimaahan jääneitä läheisiään ja on hyvin huolissaan heidän voinnistaan. Basma saa harvoin yhteyden perheeseensä kotimaan epävakaan tilanteen vuoksi. Perheryhmäkodissa omaohjaaja on huolissaan nuoren alakuloisuudesta ja ajoittaisista univaikeuksista. Basma on keskustellut omaohjaajan kanssa nukahtamisvaikeuksistaan ja perheeseen liittyvästä huolestaan.

“Ilman huoltajaa maahan saapuvat lapset ja nuoret ovat monella tapaa haastavassa tilanteessa. Psyykkistä kuormittumista aiheuttavat ero vanhemmista ja muusta perheestä sekä huoli perheen voinnista ja turvallisuudesta. Lapselta ja nuorelta puuttuu usein koko lähisuvun tuki. Turvapaikkaprosessi saattaa kestää vuosia ja siihen liittyy siirtoja asumisyksiköistä toiseen, jopa paikkakunnalta toiselle. Maahanmuuton jälkeiset olosuhteet sekä mahdolliset syrjintäkokemukset vaikuttavat lapsen tai nuoren hyvinvointiin.”

Basma on nyt peruskoulun kahdeksannella luokalla. Basma on ahkera oppilas, joka käy koulua mielellään. Basma on käynyt peruskoulussa vuoden valmistavaa opetusta, jonka jälkeen hän on siirtynyt yleisopetukseen kahdeksannelle luokalle. Kotimaan epävakaan tilanteen vuoksi Basmalla ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta käydä koulua. Basma on omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaidoton. Basma selviytyy suomen kielellä arjen tilanteista. Basma ei kuitenkaan vielä selviydy itsenäisesti esimerkiksi viranomaiskirjeiden lukemisesta, ja lukuaineiden opiskelu on haastavaa. Taito- ja taideaineissa hän on jo valmistavan aikana osallistunut perusopetuksen ryhmiin ja pärjännyt niissä hyvin. Basma haluaisi suorittaa peruskoulun ja opiskella ammattiin.

“Yläkouluikäisenä maahan saapunut nuori, jolla ei ole koulunkäyntitaustaa, on opintojen etenemisen suhteen erityisen haastavassa asemassa. Opiskelussa ja esimerkiksi virallisessa asioinnissa tarvittavan kielitaidon hankkiminen vie yleensä useita vuosia.  Kielen oppimisen lisäksi nuoren pitäisi omaksua koko peruskoulun oppimäärä hyvin lyhyessä ajassa. Koulua käymättömällä oppilaalla ei ole aina riittäviä opiskeluvalmiuksia ja oppimaan oppimisen taitoja. Tällöin opiskelu ja koulunkäynti on kognitiivisesti hyvin kuormittavaa.”

Koulun ja perheryhmäkodin huolet

Perheryhmäkodin ohjaajalla on huoli Basman jaksamisesta:

• Kuinka auttaa ja tukea Basmaa kuormittavassa elämäntilanteessa ja opiskelussa?

Koulussa on huoli Basman oppimisesta ja edistymisestä, ja siellä on mietitty seuraavia asioita:

• Pystyykö Basma saamaan peruskoulun päättötodistuksen nykyisessä peruskoulussa?
• Missä Basma jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen?
• Miten asioita on viety eteenpäin

Perheryhmäkodin omaohjaaja on ollut Basman luvalla yhteydessä psykiatriseen sairaanhoitajaan. Keskusteluissa todettiin, että tarvetta psykiatriselle arviolle ja hoidolle ei tällä hetkellä ole, vaan perusarjen turvaaminen riittää. On tärkeää, että perheryhmäkodin aikuiset voivat tukea Basmaa eri tilanteissa. Omaohjaaja voi yhdessä Basman kanssa miettiä, kuinka rentoutua ja rauhoittua nukkumaan mennessä. Omaohjaajan säännölliset tapaamiset ja yhteiset hetket ovat tärkeitä, jotta Basmalla on mahdollisuus keskustella ajatuksistaan tutun aikuisen kanssa. Basman hyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen arjessa edistää myös Basman oppimista ja koulunkäyntiä.

Koulussa on jo valmistavasta yleisopetukseen siirryttäessä mietitty, miten Basma ehtii saavuttaa peruskoulun oppimäärän tavoitteita. Basman oppivelvollisuusikä on pian täyttymässä. Valmistavan opetuksen jälkeen häntä ei sijoitettu suoraan ikätasoiseen ryhmään yhdeksännelle luokalle, koska on katsottu, että sen suorittaminen ei ole vielä mahdollista. Basma on omista lähtökohdistaan edennyt hyvin, mutta pohja on heiveröinen yläkoulun oppimäärien suorittamiseen.

Basman koulunkäyntiä on tuettu monin tavoin, ja hänelle on tehty oma oppimissuunnitelma. Hän käy suomi toisena kielenä -opetuksessa ja saa S2-opettajan tukea reaaliaineiden suorittamiseen. Matematiikkaa Basma opiskelee omalta taitotasoltaan, eikä kahdeksannen oppimäärän mukaisesti. Basma osallistuu oman äidinkielen opetukseen. Basman oppimissuunnitelmaa on rakennettu yhteistyössä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa, ja hän käy osan matematiikan tunneista erityisopettajan pienryhmässä. Basman kohdalla ei ole nähty perusteita oppimäärien yksilöllistämiseen, koska oppiminen edistyy hänen koulutaustansa huomioiden hyvin. Siitä huolimatta kaikkia oppimääriä ei vielä voida arvioida numeroin.

“Opetuksessa tulee lähteä opiskelijan taitotasolta eikä ikätasoa tai luokkatasoa vastaavalta tasolta. Matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen oppimisesta tulisi huolehtia vielä yläkouluvaiheessakin. Oppimissuunnitelma rakennetaan oppijan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Oppimäärien yksilöllistäminen ei ole perusteltua puutteellisen kielitaidon, koulunkäyntihistorian vähäisyyden tai taitojen harjaantumattomuuden vuoksi.”

Yhteistyö verkostojen kanssa

Opinto-ohjaajan kanssa on ryhdytty työstämään jatkopolkuja. Opinto-ohjaaja on selvitellyt jatko-opiskelumahdollisuuksia lähiseudulla. Vaihtoehtoja nykyisessä peruskoulussa opiskelun jälkeen ovat aikuisten perusopetus läheisessä aikuislukiossa, kansalaisopiston suomen kielen kurssit sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Basman opintopolkua ja jatkosuunnitelmia tehdään yhteistyössä edustajan, perheryhmäkodin ohjaajan ja TE-toimiston kanssa.  Kaikki työntekijät ovat sitä mieltä, että Basman hyvinvointia ja oppimista ei tue liiallinen kiirehtiminen. Basman kanssa keskustellaan ja realisoidaan sitä, ettei hänen tilanteensa ole mitenkään poikkeuksellinen: luku- ja kirjoitustaidottomana kohtuullisen myöhäisessä perusopetusvaiheessa Suomeen tullut nuori on eri tilanteessa kuin kouluja käynyt oppilas, eikä omaa tilannetta pidä verrata muihin.

“Ajan antaminen perustaitojen ja kielen opiskeluun on tärkeää. Opiskelija, jolla on vähän kouluhistoriaa, hyötyisi muutamasta lisävuodesta jo pelkästään kielitaidon harjaannuttamiseksi, mutta erityisesti luku- ja kirjoitustaidon, matematiikan taitojen ja vahvemman tietopohjan rakentamiseksi tulevia opintoja varten. Yläkouluvaiheessa peruskoulun aloittaneiden nuorten kanssa on tarpeen rakentaa yksilöllisiä koulutuspolkuja, jotka antavat opiskelijalle riittävästi aikaa ja joilla tavoitteet ovat realistisesti saavutettavissa.  Näin varmistetaan se, ettei opiskeluun liittyvistä tavoitteista tule liian kuormittavia eikä nuorelle synny käsitys, että hän on poikkeuksellisen huono.”